Suomen evankelis-luterilaisen kirkon odotetaan tukevan ennen kaikkea lapsia ja nuoria sekä vanhuksia ja avuntarvitsijoita. Suomalaiset myös arvostavat sitä työtä, jota kirkko tekee lasten ja nuorten parissa. Kirkko nähdään tärkeänä arvokasvattajana ja sukupolvien välisen tradition siirron tukijana.
Muun muassa tällaiset mielikuvat kirkosta tulevat esille Kirkon tutkimuskeskuksen kyselystä, joka tehtiin suurten kaupunkiseurakuntien, esimerkiksi Oulun alueella.
Tutkimuksen mukaan vastaajat kaipaavat kirkolta tukea myös perheille mutta etusijalla ovat lapset, nuoret ja vanhukset.
Yli puolet, 55 prosenttia vastaajista, ilmoitti mielikuvansa seurakunnasta myönteiseksi ja 41 prosenttia neutraaliksi. Seinäjoella peräti 70 prosenttia vastaajista määritteli näkemyksensä seurakunnasta myönteiseksi.
Myönteisimmin seurakuntiin suhtautuvat nuoret sekä yli 55-vuotiaat. Kaikkein kirkkokriittisimpiä ovat puolestaan 25–34-vuotiaat.
Hädän hetkellä kansalaiset luottavat kirkon apuun
Kirkkoon luotetaan ja siihen osataan tukeutua kriiseissä, vaikka kirkon toimintaan ei välttämättä kovin paljon osallistuttaisikaan. Suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että kirkko on turvaverkostossa mukana antamassa tukea erilaisissa elämän kriiseissä.
– Kirkon myös toivotaan puolustavan niitä, jotka ovat joutuneet marginaaliin, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kuvaa.
– Kirkko näyttäytyy suurena instituutiona, jota vaivaavat laitosten vaivat: etäisyys ja persoonattomuus. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa ei tunneta seurakunnan työntekijöitä tai seurakunnassa käyviä, kirkko saattaa olla kasvoton.
Tämä haastaa kirkkoa löytämään uusia tapoja olla läsnä ihmisten elämässä, Salomäki toteaa.
Hän kertoo, että tärkeäksi tekijäksi monille vastaajille nousi se, että kirkko tukee ihmistä elämään kristittynä omalla tavallaan.
– Henkilökohtaisen merkityksen löytäminen on hyvin yleinen trendi nykyisessä uskonnollisuudessa. Siinä missä ennen esimerkiksi kirkon jäsenyyden motiiviksi riitti tapa ja perinne, nykyään erityisesti nuori sukupolvi arvioi jäsenyyttä omien kokemustensa kautta.
Haastateltavina oli tuhansia kaupunkilaisia
Kyselyä varten on haastateltu kaikkiaan 6500 kaupunkilaista seurakuntamielikuvista ja -odotuksista.
Haastattelut tehtiin elokuun alun ja lokakuun puolivälin välisenä aikana 2018 yhteensä 12 suuressa kaupunkiseurakunnassa: Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä sekä Salossa.
Rauhan Tervehdys kertoo tutkimuksesta lisää lähiviikkojen lehdessä paikkakuntakohtaisten tutkimustulosten selvittyä.