Sauna on pyhä.
Saunassa voi olla hiljaa yksin tai yhdessä. Saunan lauteilla käydään usein syvällisimmät keskustelut. Saunassa kaikki ovat tasa-arvoisia.
Jokaisella Suomessa asuvalla tai asuneella on saunaan jonkinlainen suhde. Monessa kodissa löylytellään viikoittain, joissain harva se päivä.
Yhteistä saunaa ideoitiin lauteilla
Itse nautin saunassa yksin rauhallisista lukuhetkistä, seurassa taas maasta taivaaseen ulottuvista juttuhetkistä. Jos vain mahdollista, saunon pitkään ja vilvoittelen välillä ulkoilmassa.
Syy siihen, miksi päädyimme saunomaan työajalla, alkoi Rauhan Tervehdyksessä olleesta Naisten saunan mainoksesta. Kuva saunakiulusta ja vehreästä vastasta herätti kaipuun lämpöön ja uudenlaiseen saunakokemukseen.
Soitto tapahtuman ”emännille”, Sanna Korhoselle ja Anneli Niemiselle vahvisti innostusta.
– Saunassahan me tämä idea keksittiinkin, kaksikko kertoo.
Vesijuoksua yhdessä harrastavat ystävykset olivat treenin jälkeen tuumanneet, että saunassahan sitä ollaan puhtaimmillaan ja aidoimmillaan ihmisten ja Jumalan edessä.
Heille, kuten niin monelle muullekin sauna on pyhä paikka, kuten kirkko. Korhonen ja Nieminen ovat molemmat Oulun seurakuntien leivissä, joten he alkoivat heti selvitellä, mistä kaikkialta seurakunnilla löytyy saunatiloja.
– Naisten saunailloissa olemme oman työmme ytimessä, lähellä ihmistä. Täällä ei olla pyhävaatteissa vaan Luojan luomina, he toteavat.
Se sinetöi päätökseni: saunakassit valmiiksi!
Jaffa toi monia saunamuistoja
Avatessamme Lämsänjärven leirikeskuksen pääoven pimeänä syysiltana, meitä on vastassa tunnelmavalaistus. Pirtin pöydillä palaa kynttilöitä ja isossa takassa loimuaa tuli.
Korhonen ja Nieminen istuvat pöydän ääressä toivottamassa väkeä tervetulleiksi.
Kuulemme valokuvaajan kanssa, että kaksi viikkoa aiemmin pidetyllä ensimmäisellä kerralla mukana oli ollut kymmenkunta naista, aina alakouluikäisistä kahdeksankymppisiin rouviin.
– Saunaan voi mennä vapaasti, siellä ensimmäiset jo ovatkin. Ottakaa saunajuomat mukaan, Korhonen ja Nieminen ohjeistavat.
Tarjolla on kivennäisvettä, limpparia ja vesipulloja.
Valitsen keltaisen jaffan, koska se liittyy mielessäni lapsuuden saunamuistoihin. Jaffaa juotiin mummolan keittiössä heti sen jälkeen kun oli kirmattu ulkosaunasta sisälle. Muistan, että talvella hanget olivat korkeat ja tähdet kirkkaita, ja pakkasessa hiukset jäätyivät.
Kesällä keittiöön asti tuoksuivat pihan syreenit. Ruutuliinaisen pöydän äärellä pappa kampasi hiuksiani tiheällä kammalla.
Kamera ei säikytä saunojia
Pukuhuoneessa esittäydymme valokuvaajan kanssa. Ilahdumme siitä, että läsnäolomme ei säikäytä ketään pois.
Saunominen on luonnollinen asia.
Heitämme reippaasti löylyä, ja saunassa leijailee pian pehmeä höyry.
Hengitämme syvään, nojaudumme seinään. Lämpö kiirii iholle ja sitten lihaksiin.
Juttu lähtee luontevasti liikkeelle saunamuistoista. Käy ilmi, että sukupolvesta riippumatta monilla on samanlaisia kokemuksia ulkosaunan löylyistä ja kirmaamisesta iho höyryten sisätiloihin.
Anna Miettinen heittää lisää löylyä. Hän on polkaissut pyörällä paikalle toiselta puolen kaupunkia. Saunaan on mukava päästä porukalla.
Samaa mieltä taitaa olla moni muukin suomalainen, sillä yleiset saunat elävät tällä hetkellä uutta kukoistustaan.
Lauteilla selviää sekin, että Naisten saunassa yksi vetovoimatekijä seuran lisäksi on turvallisuus. Taloyhtiön saunavuoroilla kun ei voi olla ihan varma, keitä kävelee sisälle.
Pesun jälkeen on aika korkata jaffa.
Elämäohjeita tarjolla nuorille naisille
Leena Jääskeläinen kertoo, että Naisten sauna Lämsänjärvellä ei ole uusi idea. Hän kertoo käyneensä samoilla lauteilla jo parikymmentä vuotta sitten. Ilo olikin suuri, kun hän huomasi seurakunnan ”keksineen” uudelleen yhteiset saunavuorot.
Naiset tuumaavat pian yhteen ääneen, että kameran läsnäolo saunassa on hyvä asia. Lehtien sivuille pitää saada oikean näköisiä naisia. Julkisuudessa kun esitetään usein vain langanlaihoja missejä ja keinotekoisesti muokattuja vartaloita.
Nuorimmat saunojat saavat evästykseksi ohjeen: muistakaa, että kaikki ihmiset eivät ole samasta muotista. Se, että on tyytyväinen itseensä, säteilee ulospäin. Piut paut vaan oman ulkonäön mollaamiselle ja toisiin vertailulle, tytöt ja naiset!
Pian joukkoon liittyvät Tuula Lehtiniemi ja Terttu Viitala. He asettuvat ikkunanurkkaan. Onpa kiva, että tämän ikäisiäkin kerrankin kuvataan! he tuumaavat.
Ikä tuo mukanaan rentoutta kameran edessä, mutta häveliäästi päälle pyöräytetään hieman pyyhettä: Jos ei nyt kuitenkaan tissejä seurakuntalehteen, rouvat tuumaavat pilke silmäkulmassa.
Naisten juttu luistaa niin hyvin, että luulemme valokuvaajan kanssa heidän olevan ystäviä. Yllätymmekin kuullessamme, että he eivät tunne toisiaan entuudestaan. Sauna tosiaan lähentää!
Pirtissä muistellaan lapsuuden kouluruokaa
Löylyttelyn välissä kaipaan raittiiseen ilmaan. Pesuhuoneesta pääsee vilvoittelemaan kuistille.
Ihastelemme Annan kanssa järven tyyntä, jääriitteistä pintaa. Läheinen vesitorni näyttää satumaiselta iltavalaistuksessa.
Pesun jälkeen on aika korkata jaffa ja käydä ottamassa loppulämmöt lauteilla. Pukuhuoneessa peilistä katsovat punaiset posket.
Nopeimmat saunojat ovat jo pirtissä paistamassa makkaraa takan ääressä.
Pian pöytien ääressä muistellaan kunkin oman lapsuuden aikaisia ruokia. Terttu muistaa, että heillä oli koulussa tarjolla vain keittoruokaa.
Anna ihmettelee sitä, miten nykyään tunnutaan olevan niin kranttuja kouluruokien suhteen. Hän muistaa, että kaikki ruoat olivat hyviä.
Osa menee paistamaan toisetkin makkarat. Keskustelu pöydässä soljuu rauhalliseen tahtiin, jokainen pääsee ääneen halutessaan. Sen on huomannut myös Anna.
– Täällä ei ole klikkejä, hän ihastelee.
Naisten saunan seuraavat kerrat tiistaina 13.11., 27.11. ja 11.12. kello 18–21. Saunaillat jatkuvat vuodenvaihteen jälkeen.
Kommentoi ja anna palautetta täällä