Kun Liisa Lääveri oli lapsi, äiti nukutti hänet kehtolauluja laulamalla. Höyhensaarille saatteluhetken ehdoton suosikki oli Brahmsin säveltämä Levon hetki nyt lyö.
– Äiti sanoi laulaneensa niihin aikoihin niin paljon, että kieli kuivui kiinni kitalakeen. Pikkuveljeni kuuntelikin kehtolaulujen sijasta satuja, Lääveri nauraa.
Sittemmin Liisa Lääveristä tuli myös kehtolaulujen teorian asiatuntija, kun hän musiikkitiedettä opiskellessaan valitsi gradunsa aiheeksi vähän tutkitun kehtolauluperinteen. Lääveri palasi teemaan vielä musiikkitoimittajaurallaan ja teki Ylelle kehtolauluista kolmiosaisen sarjan.
Tuutulauluissa musiikin ammattilaista viehättää niiden ikiaikaisuus. Nykypäivän lapset nukahtavat saman Tuu tuu tupakkarullan tai Aa, tuuti lasta -laulun tahtiin kuin esi-isänsä vuosisatoja sitten.
– Kehtolaulut ovat osa suomalaista kansanrunoutta ja onnistuneet säilymään, koska ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle laulettuina.
Muistamista on helpottanut perisuomalainen laulutapa, joka sisältää paljon samojen sanojen toistoa. Toisaalta lapsen nukuttaminen on tilanteena muuttumaton. Kehtolaulujen laulamiseen liittyy aina lapsen ja häntä hoivaavan aikuisen välinen kontakti, fyysinen läheisyys ja keinuttaminen.
– Lapsen nukuttaminen on hetki, jolloin aikuinen on olemassa vain lasta varten, Lääveri muistuttaa.
Kauniita, mutta myös rujoja sanoja
Kehtolaulujen taika piilee niiden soutavassa, unettavassa melodiassa ja rauhallisessa laulutavassa. Liisa Lääveri kuvailee vaikutusta lähes hypnoottiseksi.
– Kuuntele vaikka, hän sanoo ja alkaa laulaa.
Toden totta. Kun Lääveri laulaa ja keinuttaa itseään hiljalleen, alkaa raukeus valua työtään tekevän toimittajankin jäseniin.
Useimpien kehtolaulujen sanoituksilla hellitellään lasta, välillä kerrotaan häntä koskevia toiveita ja ilmaistaan laulajalla olevia huoliakin. Joukossa on myös rujoja, lapsenpiian turhautumista tihkuvia sanoituksia, joissa lapsi muun muassa uhataan myydä pois.
Sanoituksissa näkyy myös jako idän ja lännen välillä.
– Itäisessä Suomessa teksteissä vilahtelee ortodoksisuuteen viittaava Neitsyt Maria, kun taas läntisen Suomen kehtolauluissa mainitaan usein kansanuskon mukainen tuonela.
Toisaalta sanoilla ei ole aina väliä, vaan laulaja voi keksiä uusia sanoituksia samalla, kun rallattelee tuttua melodiaa. Joskus sanojen viesti voi olla suunnattu vaikkapa lähettyvillä käyskentelevälle puolisolle.
Liisa Lääveri huomasi lapsia aikoinaan nukuttaessaan Nuku, nuku nurmilintu -laulun tehoavan parhaiten.
– Tehokkaaksi voi tosin osoittautua mikä laulu tahansa. Tuttavaperheeni lapsen lempikehtolaulu oli Kotkan ruusu.
Kehtolauluja jouluaaton Sinisessä hetkessä
Jouluaattona vietettävässä Joulun sinisessä hetkessä kuullaan tänä vuonna kehtolauluja. Pyhän Luukkaan kappelissa kello 14 käynnistyvässä tilaisuudessa Liisa Lääveri laulaa joitakin vanhan kansan kehtolauluja.
Tänä vuonna kymmenettä kertaa vietettävään Jouluaaton siniseen hetkeen kuuluu myös jouluevankeliumi ja kauneimmat joululaulut, joita lauletaan tällä kertaa kehtolaulunomaisesti.