Etunimiä voi antaa vastaisuudessa neljä, kun tähän saakka enimmäismäärä on ollut kolme. Kaikki nimet eivät kuitenkaan sovellu etunimiksi, esimerkiksi numero tai merkityksetön yksittäinen kirjain. Tällainenkin nimiehdotus on jouduttu torjumaan Suomessa.
Vastaisuudessa – nimilain uudistuessa 2019 alusta – sukunimijärjestelmä muuttuu jopa radikaalisti. Näin näkee siviilioikeuden professori emeritus Urpo Kangas, nimilautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja.
Äitini Seppälä-Tikka, isäni Seppälä Tikka
Tammikuun alusta voidaan muodostaa esimerkiksi sukunimiyhdistelmä, joka muodostuu kahdesta erillisestä sukunimestä. Yhdistelmässä sukunimet liitetään yhdysmerkillä tai kirjoitetaan erilleen, kuten Seppälä-Tikka tai Seppälä Tikka.
Puolisoiden nimiyhdistelmän ei tarvitse olla sama, eli toinen puolisoista voi olla Seppälä-Tikka ja toinen Seppälä Tikka.
Mikäli vanhemmilla on lapsen nimeä ilmoitettaessa yhteinen sukunimi tai nimiyhdistelmä, lapsi saa tämän nimen. Jos vanhemmilla ei ole yhteistä nimeä, mutta lapsella on täyssisarus, saa lapsi tämän nimen.
Lapsen sukunimen määräytymisessä valinnanvara lisääntyy, sillä vanhemmilla on mahdollisuus antaa molempien vanhempien nimistä muodostettu sukunimiyhdistelmä jälkikasvulleen. Sukunimiä voi kuitenkin aina olla enintään kaksi.
Nimilainsäädännön muuttuessa sukunimiyhdistelmän voi muodostaa myös vaikkapa omasta ja esivanhemman sukunimestä.
Nimillä halutaan erottautua joukosta
Urpo Kankaan mukaan nimilain uudistaminen on tarpeellinen, sillä Suomen väestö on kansainvälistynyt, perheitä on monenlaisia ja nimenannossa on uniikkinimitrendi.
Se tarkoittaa, että nimissä pyritään yksilöllisyyteen: lapsen nimen ei tarvitse merkitä mitään. Harvinaiset nimet koetaan kiinnostavina, ja niillä voi erottautua joukosta.
Moni haluaa ilmaista myös sukunimellään omaa identiteettiään.
Harvinaiset nimet tulevat vastaan myös seurakunnissa, kun papit kastavat lapsia. Aiemmin nimen nimilain mukaisuutta on voitu harkita seurakunnassa, mutta vuoden alusta seurakunnan on siirrettävä ratkaisut matalalla kynnyksellä maistraatin päätettäväksi.
– Epäselvyydet vähenevät, sillä on ollut tapauksia, joissa seurakunnan ja maistraatin näkemykset nimilain mukaisuudesta ovat olleet päinvastaiset, Kangas sanoo.
Sukunimi linkittää molempiin vanhempiin
Nykyisin ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa yhä useampi nainen pitää oman sukunimensä avioituessaan. Uusi laki pitääkin lähtökohtana, että puolisot eivät vaihda nimeään astuessaan avioliittoon.
Kangas pitää uuden nimilain yhtenä parannuksena sitä, että vanhemmat voivat antaa lapselleen molempien sukunimet.
– Näin lapselle säilyy sukunimen kautta yhteys molempiin vanhempiin, vaikka liitto ei olisikaan ikuinen.
Seurakunnat muistuttavat, että kastettavan lapsen nimi on hyvä saada tietoon hyvissä ajoin ennen kastetta varsinkin silloin, kun lapselle halutaan erikoisempi nimi. Nimen lainmukaisuutta on ehdittävä selvittää ennen kastetta.
Jatkossa avioliittoon aikovat ilmoittavat nimiratkaisunsa jo esteiden tutkinnan yhteydessä.
Poimintoja nimilain uudistuksista
Etunimen ehdoton edellytys on, ettei se saa aiheuttaa pahennusta eikä haittaa. Haittakynnys on alempana, jos nimen saaja on alaikäinen. Tämänhetkisen nimilain aikana ehdottomien syiden nojalla on hylätty esimerkiksi nimet Alcapone ja Ammu.
Etunimen ei enää tarvitse olla perinteisen kotimaisen nimikäytännön mukainen, kunhan nimi on väestötietojärjestelmän mukaan käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä.
Myös avopareilla on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada yhteinen sukunimi.
Myös naimaton yksineläjä voi saada nimiyhdistelmän, jossa vaikkapa vanha suvussa ollut nimi otetaan toiseksi sukunimeksi tai oman sukunimen rinnalle keksitään sopiva uudissukunimi.
Nimilakiuudistukseen liittyy tavoite lisätä viranomaisten sähköisiä palveluja.
Moni haluaa ilmaista myös sukunimellään omaa identiteettiään.
—