Eino Mikkosen sydän sykkii Kirkon Ulkomaanavulle

24.1.19

Iissä asuva Mikkonen haluaa tukea KUA:n toimintaa. Hän on mukana myös järjestön infoillassa 31. tammikuuta.


Marita Ahlgren Simo Paakkola

Rauha, koulutus ja toimeentulo. Nämä Kirkon Ulkomaanavun eli KUA:n kolme keskeistä teesiä maailman köyhimpien ihmisten auttamiseksi ovat vakuuttaneet järjestössä vapaaehtoistyötä tekevän Eino Mikkosen.

– Se on monipuolinen paletti, jota ei monella avustusjärjestöllä ole. Erityisesti minua viehättää rauhan eteen tehtävä työ, sillä rauha on edellytys kaikenlaiselle hyvinvoinnille.

Useita vuosia KUA:n toiminnassa mukana ollut Mikkonen kuuluu järjestön kuukausilahjoittajiin. Hän osallistuu aktiivisesti sekä katastrofikeräyksiin että vuosittaiseen Yhteisvastuukeräykseen, jonka tuotosta ulkomaille menevä osuus ohjautuu Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Yksi tapa tukea työtä on kertoa järjestön toiminnasta erilaisten tapahtumien ja messujen yhteydessä. Seuraavan kerran Eino Mikkonen astuu areenalle torstaina 31. tammikuuta, jolloin Keskustan seurakuntatalossa on KUA:n infotilaisuus kello 18.

 

Apua, joka menee perille

KUA:n periaatteena on tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Järjestön työntekijöiden paikallistuntemus on yksi syy, miksi Mikkonen arvostaa sen tekemää työtä.

– Olen käynyt pari kertaa Nepalissa siellä avustustyötä tekevän Maya Nepal ry:n mukana. Näillä reissuilla olen huomannut, kuinka tärkeää paikallisen kulttuurin tuntemus on, jotta osaa toimia kussakin kulttuurissa oikealla tavalla.

Paikallistuntemus on tärkeää myös avun perillemenon varmistamiseksi.

– Kenenkään ei kannata syytää rahojaan korruptioon tai hyvä veli -verkostoille.

Kirkon Ulkomaanapu on maamme suurin kansainvälisen avun järjestö, joka toimii 14 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. KUA työskentelee köyhimpien ihmisten kanssa poliittiseen, uskonnolliseen tai etniseen taustaan katsomatta.

Järjestö rahoittaa toimintansa seurakuntien, kirkon ja valtion tuella sekä yksityisten lahjoitusten avulla. Lisäksi se saa rahoitusta kansainvälisiltä instituutioilta.

Alkunsa Kirkon Ulkomaanapu sai vuonna 1947, kun sodan jälkeisessä Suomessa oli pulaa ruuasta ja vaatteista. Tuolloin muualta tulleen avun kanavoimiseksi perustettiin Luterilaisen Maailmanliiton suomalainen kansalliskomitea, josta tuli myöhemmin Kirkon Ulkomaanapu.

 

Anna palautetta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko