Enemmän leikkimieltä, vähemmän sankarimyytin rakentamista junioriurheiluun

23.1.19

Jos nuoren urheilijan tavoitteena ovat vain tulokset ja voitot, urheilun riemu kapenee, ajattelee Timo Juntunen.


Minna Kolistaja Pixabay

Junioriurheilun pitäisi olla leikkimielisempää, vähemmän voittoja hehkuttavaa siihen saakka kunnes nuoret noin 20-vuotiaina siirtyvät ikäkausiurheilusta aikuisurheiluun.

Näin ajattelee Timo Juntunen. Hailuodon kirkkoherra on urheilumiehiä itsekin. Jokin aika sitten hän kuitenkin kommentoi Facebookissa Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden MM-kultaa seurannutta huumaa.

– Pelaajat vaikuttivat todella hienoilta ja taitavilta urheilijanaluilta kaikki tyynni. Sitä kaikkea median hehkutusta vähän kritisoin.

Juntusen mielestä valtavaa hehkutusta kannattaisi miettiä aina kun kyseessä ovat nuoret urheilijat.

– Heillä on haaveita ja unelmia ja maailma on heille avoin. He ovat kuitenkin vasta matkalla urheilijoiksi. Sankarimyyttiä voisi minusta rakentaa vasta vähän myöhemmin – sitten kun urheilijat ovat kypsyneet aikuisuuteen ja ovat sinut valitsemansa urheilijaelämän kanssa.

– Totta kai nuorten kiekkoilijoiden maailmanmestaruus oli loistava suoritus. Mutta kun kyse on nuorista urheilijoista, voi asian saamaa mediahuomiota kuvailla isoisäni sanoin: ”liika on liikaa”.

– Peräänkuulutan mediankin vastuuta. Esimerkiksi Yle Urheilun nettisivuilla oli 36 juttua junioreiden MM-loppuottelusta vuorokauden sisällä siitä kun Suomi voitti. Suotakoon tämän mittaluokan huomio ja hehkutus mieluummin aikuisille urheilijoille, suojeltakoon nuorten urheilijoiden kasvua.

Kirjoitit FB:ssä, että urheilusta tuntuu leikkimieli olevan kauempana kuin koskaan. Miksi leikkimieli olisi tarpeen?

– Jos nuoren urheilijan tavoitteena ovat vain tulokset ja voitot, urheilun riemu kapenee.  Jos esimerkiksi jalkapalloa pelaava haluaa leikkiä ja kikkailla pallon kanssa, niin leikkiköön mahdollisimman pitkälle ilman menestyspaineita. Sen sijaan että tavoitteena olisi yksinomaan voitto, tavoitteena voi olla taitojen karttuminen ja itsensä kanssa kilpaileminen.

Urheilumenestys pönkittää koko kansan itsetuntoa. Löydätkö muita itsetunnon kohottajia?

– Onhan meillä muitakin itsetunnon rakennusaiheita: turvallinen kotimaa, korkea hyvinvointi, demokratia… Voimme olla ylpeitä esimerkiksi näistä, tuoda niitä esille rinta kaarella.

Mikä on oma suhteesi urheiluun?

– Olen harrastanut jalkapalloa sekä valmentanut junioreita: 1990-luvulla kuljetin Savonlinnassa yhden juniorijoukkueen G-ikäkaudesta B-junioreihin eli alle 10-vuotiaista noin 15-vuotiaiksi.

– Urheilua seuraan sen mukaan mitä vapaa-ajalla ehtii seurailla. Minua kiinnostavat aika lailla kaikki lajit. Tuorein löytö on curling.  Urheilussa kiinnostavaa ovat hyvät suoritukset ja se, kun ihminen kokeilee rajojaan. Minua viehättää myös urheilun estetiikka: sen kauneus ja taiteellinen puoli. Sitä on esimerkiksi taitoluistelussa. Myös jalkapallo on taitolaji, jossa on kauneutta.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Hailuodon seurakunta Ihmiset ja elämä