Postia: Sisällissodan tunnoista ja asenteista

10.1.19

Kiitos Rauhan Tervehdyksessä 5.12.2018 olleesta kirjoituksesta ”Vuoden 1918 arvet”! On erinomainen asia, että perustellusti voidaan todeta valkoisen tulkinnan sisällissodasta vaihtuneen neutraaliksi tutkimukseksi.

Itse olen kohdannut tämän aihepiirin konkreettisimmin toimiessani Oulun seurakuntayhtymän johtajana 1980-luvulla. Oulun sotaveteraanit ry pyysi tekemään matrikkelin kaatuneista oululaisista sisällyttäen siihen myös vuoden 1918 sodassa kaatuneet. Lupauduin edellytyksellä, että ottaisin mukaan myös punaisten puolella taistelleet. Tähän suostuttiin. Matrikkeli oli Suomessa ensimmäinen eikä missään toisessa ole otettu huomioon punaisia.

Ongelmaksi muodostui tietojen saanti kaatuneista punaisista. Omaiset eivät olleet niitä halukkaita antamaan.  Yllätyksekseni huomasin monien punaisten kuolleenkin vasta taistelujen jälkeen vankileirillä Raatissa. Luovuin tietojen keräämisestä. Matrikkeliin laitettiin vain kuva punaisten hautamuistomerkistä ja mainittiin siinä olevat 61 nimeä otsikolla ”Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneet”.

Itsenäisyyspäivisin seurakunnat laskivat sankarivainajien muistomerkille kukkalaitteen. Joskus aikaisemmin seurakunnilla oli ollut yhteinen seppele Puolustusvoimien kanssa. Kun seurakuntien hankkiman kukkalaitteen nauhoissa oli erään kerran lukenut ”Isänmaan muistoa kunnioittaen”, Puolustusvoimat oli alkanut hankkia itselleen oman seppeleensä.

Itsenäisyyspäivinä vein kukkalaitteen sankarivainajien muistomerkin lisäksi myös punaisten hautamuistomerkille. Tämä tapahtui täysin epävirallisesti ilman hallinnollisia päätöksiä. Minusta tämä oli seurakuntien tekemänä paikallaan. Punaisten muistomerkillä oli joka kerta näillä käynneilläni myös talousneuvos Väinö Huotari. Muita siellä ei ollutkaan. Huotari oli ollut 1918 Raatissa punavankina. Myöhemmin tunsimme Huotarin kanssa toisemme myös kohdatessamme kaupungilla.

Vuoden 1918 tapahtumien tavoitteena oli valtiollinen itsenäistyminen eikä keskinäinen kahinointi. Kyseessä oli siten ensisijaisesti vapaussota, josta valitettavasti tuli myös sisällissota. Tehtyä tuli myös sellaista, mikä ei tavoitteen kannalta olisi ollut tarpeellista. Syvimmät haavat lienevätkin tulleet juuri näistä ylilyönneistä.

Heikki Lantto
Professori, pastori
Haukipudas

Millaisia ajatuksia teksti sinussa herätti?
Anna palautetta täällä.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Näkemyksiä