Kuva: Rippikoulun ajankohtaispäivä 23.1.2019
Pastori Jenni Siljander (kuvassa keskellä) on kouluttautunut seksuaalineuvojaksi. Hän toivoi ajankohtaispäivässä, että rippikoulun seksuaaliaiheinen keskustelu on suvaitsevaista ja rauhallista. Päivän osallistujia olivat myös Pekka Leskinen, Sanna Nissinen, Tiina Siloaho ja Matti Ketola.

Varo ihmisten lokerointia

30.1.19

Rippikouluväki Oulussa perehtyi herkkiin aiheisiin: sukupuoli ja seksuaalisuus.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet.

Tämä on rippikoulua vetävän nuorisotyönohjaajan arvokas viesti nuorelle, joka tuskailee kokemustaan omasta sukupuolestaan: mikä olen, kun en osaa määritellä itseäni naiseksi enkä mieheksi? Olenko molempia sukupuolia?

Jo rippikouluun ilmoittautumisen yhteydessä oma identiteetti on pitänyt määritellä hieman ahdistavasti joko–tai-akselilla: oletko tyttö vai poika?

Ohjaajan sanat ”kelpaat sellaisena kuin olet” helpottavat nuoren oloa, sillä hän on altis kritiikille ja torjutuksi tulemisen kokemuksille.

Siksi nuorta myös rippikoulussa pelottaa avautua omista kokemuksistaan: mihin kuulun, kun joukko jaetaan kahteen ryhmään sukupuolen mukaan? Menenkö saunaan tyttöjen vai poikien kanssa? Missä majoittaudun?

Kuvailtu tilanne ei ole keksitty vaan totta muun muassa viime kesän rippikouluryhmässä.

Nuorisotyönohjaajan kertomus sukupuolen moninaisuudesta tuli esille, kun viime viikolla Oulussa järjestetyssä rippikoulun ajankohtaispäivässä keskusteltiin, miten rippikoulussa ymmärretään sukupuoli ja seksuaali-identiteetti. Miten niistä puhutaan ja miten ne huomioidaan rippikoulussa?

 

Nuorisotyönohjaajat ovat hereillä asiasta

Ajankohtaispäivän osallistujat kertoivat, että sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet rippikoulussa keskusteluaiheiksi muun muassa kun on käsitelty kirkon avioliittonäkemystä.

Osalle nuorista on silloin tullut yllätyksenä se, ettei kirkko vihi samaa sukupuolta olevia pareja.

Vaikka seksuaalisuus ei rippikoulussa nousisi erityisesti yhteiseen keskusteluun, nuorisotyönohjaajat ovat hereillä sen suhteen, että aihe on herkkä monelle nuorelle.

Yksi ohjaajista totesi muistuttavansa isosia siitä, ettei ryhmäkeskusteluissa pidä tehdä niin sanottuja hetero-oletuksia.

– Kun isosen johdolla pohditaan rippikoulussa seurusteluun liittyviä asioita, on hyvä puhua nimenomaan seurustelukumppanista eikä kysellä tytöiltä poikakavereista ja toisinpäin, hän totesi.

– Jos nuori ei voi puhua turvallisesti seksuaalisuudesta, se eristää, painotti vuorostaan keskusteluun yhdeksi osallistujaksi pyydetty Oulun seurakuntien oppilaitospastori ja seksuaalineuvoja Jenni Siljander.

 

Yksi ominaisuus ei kerro kaikkea kenestäkään

Ajankohtaispäivässä korostui myös lokeroinnin vaarallisuus. Ihmisiä ei saisi leimata heidän yhden ominaisuutensa mukaan.

Vaikka riparinuori itse toisi esille valtavirrasta poikkevan seksuaalisuutensa, on eri asia, haluaako hän silti toisten joukossa minkäänlaista erityiskohtelua. Tämäkin selviää, kun asiaa kysyy nuorelta itseltään, rippikoulun ammattilaiset totesivat yhteisesti.

Siljander peräsi sukupuoli- ja seksuaalisuuskeskusteluun nuorten parissa todellista suvaitsevaisuutta – myös silloin, kun joku kertoo omana näkemyksenään, että haluaa harjoittaa seksiä vasta avioliitossa.

Ylipäänsä ajankohtaispäivässä toivottiin, että erilaisia näkemyksiä – muun muassa sukupuolesta ja seksuaalisuudesta – voitaisiin kirkossa kunnioittaa.

Ajankohtaispäivän seksuaalisuusaihetta käsiteltiin rakentavan keskustelun menetelmän avulla, jossa korostuvat toisen kuuntelemisen tärkeys ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen.

Tapahtuman järjestäjänä oli Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.

Ajankohtaispäivässä toivottiin, että erilaisia näkemyksiä – esimerkiksi sukupuolesta ja seksuaalisuudesta – voitaisiin kirkossa kunnioittaa.

Huoli heräsi

Rippikoulu saa nuorilta hyvän kouluarvosanan, peräti yhdeksikön. Teemme siis hyvää duunia, sanoi Kirkkohallituksen asiantuntija Jari Pulkkinen rippikoulun ajankohtaispäivässä.

Kouluarvosana perustuu rippikoulunuorten ja isosten antamaan arvioon. Palautetta on kysytty rippikoulun jälkeen täytettävässä itsearviointilomakkeessa. Yhdeksikkö on keskiarvo, joka laskettiin, kun reilu 5600 riparinuorta ja noin 1200 isosta oli täyttänyt lomakkeen.

Kysely tuotti myös huolenaiheen seurakuntiin. Nuoret kokivat melko kattavasti, että he ovat voineet vaikuttaa rippikoulunsa hartauselämään. Tästä huolimatta alle puolet rippikoulunuorista viestitti palautteessaan, etteivät leirijumalanpalvelukset ja hartaudet koskettaneet heidän elämäänsä. Ne eivät olleet nuorille merkityksellisiä.

– Miksi näin? Pulkkinen kysyi rippikoulujen vetäjiltä.

Nuorten itsearviointilomakkeen on tarkoitus tulla osaksi kaikkien rippikoulujen arviointia kuluvasta vuodesta 2019 eteenpäin.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä