Hengen voimalla

6.2.19

Oululainen ikonimaalauksen uranuurtaja Raija Savolainen tietää, että jumalankuvaa maalattaessa ollaan pyhän äärellä. Valokuva-albumissaan hänellä on pysyvät muistot maalaamistaan teoksista.


Elsi Salovaara Elsi Salovaara

Raija Savolainen avaa oven leveästi hymyillen ja toivottaa peremmälle.

Eteisen seinällä näkyy lastenlasten piirroksia. Peremmälle päästessä havaitsee, että luonnonvalossa kylpevän kodin seinillä on paljon erilaista taidetta.

– Tämä on tällainen henkinen leivoskauppa, Savolainen naurahtaa.

Makuuhuonetta koristavat ikonit ylienkeli Mikaelista ja Mariasta Jeesus-lapsen kanssa.

Savolaisen seurana on ystävä Marja-Kaisa Heikkinen, joka on myös tullut kylään.

– Sinulla on kyllä taito saada hahmoista niin eläviä. Kaikki mieshahmot ovat myös niin lempeän näköisiä, Heikkinen ihastelee.

Jumalanäiti ja enkelit luovat huoneeseen toden totta rauhallista tunnelmaa, vaikka ylienkeli Mikaelilla onkin kädessään miekka. Se onkin hengen miekka, jonka kanssa taistellaan pahaa vastaan hyvän puolella.

Jokainen ikoni, olipa se yksityistiloissa tai kirkossa, on siunattu. Nämäkin Savolaisen teokset ovat saaneet ortodoksikirkon papilta siunauksen paikan päällä.

85-vuotias Savolainen on maalannut ikoneita yli neljä vuosikymmentä ja opettanut niiden maalausta sadoille.

– Nykyään ikä luo haasteita, silmät ovat huonoina ja käsi vapisee, hän kertoo.

Savolainen kertoo lahjoittaneensa kymmenittäin tekemiään ikoneja yksityishenkilöille, seurakunnille ja yhteisöille. Kotiinsa hän on jättänyt vain rakkaimmat.

Savolaisen töitä sijaitsee muun muassa Oulun ortodoksisessa katedraalissa. Viimeksi hänen töitään oli esillä Valamon luostarissa Suomen ikonimaalarit ry:n 40-vuotisjuhlanäyttelyssä kesällä 2017.

Kuva: Marja-Kaisa Heikkinen ja Raija Savolainen
Marja-Kaisa Heikkistä ja Raija Savolaista yhdistää rakkaus ikoneihin. Taustalla on Savolaisen maalaama Hellyyden Jumalanäiti -ikoni.

Ikonimaalarin vaiheet koottiin kansiin

Raija Savolaisen äidin puoleiset sukujuuret ovat Karjalassa. Ensimmäiset ikonit hän muistaa nähneensä jo pienenä tyttönä kulkiessaan äitinsä matkassa muun muassa Lintulan nunnaluostarissa.

Kemin tyttölyseossa kuvaamataidonopettaja tunnisti lahjakkaan oppilaan taidot, ja taisi istuttaa myös kiinnostuksen ikoneihin oppilaaseensa.

Nämä vaiheet tulevat Marja-Kaisa Heikkisen kokoamasta kirjasesta Perinteisen ikonimaalauksen mestari Raija Savolainen Oulusta.

Innostus teoksen tekemiseen nousi Savolaisen merkittävimmän opettajan, japanilaislähtöisen ortodoksiteologi Petros Sasakin syntymän 80-vuotisjuhlavuodesta.

Jo edesmennyt ikonitaituri teki elämäntyönsä Suomessa, ja hänen kättensä jälkeä voi ihailla muun muassa Kajaanin ortodoksisessa kirkossa, Lintulan luostarin kirkon ikonostaasissa ja Oulun ortodoksisessa katedraalissa.

Sasakin ikoneille luontevaa ovat kevyt läpikuultavuus, valoisuus ja tarkkaan harkitut viivat.

– Ikonimaalaus on nykyisin hyvin suosittua. Siksi ajankohta on hyvä tuoda esiin ikonimaalauksen hengellistä puolta, kertoo Heikkinen.

Hän itse maalaa myös, mutta on vielä omien sanojensa mukaan aloittelija. Ikonimaalauksen hän aloitti vuosi sitten. Harrastuksessa viehättävät historian kaari, rauhoittuminen ja luonnollisuus. Maalaaminen vaatii aikaa ja paneutumista.

– Nuorena minulla ei olisi ollut tarvittavaa kärsivällisyyttä, Heikkinen toteaa.

Temperamaalaus on ikivanhaa tekniikkaa

Ikonimaalaus perustuu bysanttilaiseen maalausperinteeseen.

– Samalla temperamaalaustekniikalla on tehty esimerkiksi Pompeijin maalaukset, joita voi ihailla vielä tuhansien vuosien jälkeenkin, historian ja uskonnon lehtorina työuransa tehnyt Heikkinen huomauttaa.

Kuulas väripinta syntyy reseptillä tippa keltuaista, kolme tippaa vettä ja hippu väripigmenttiä. Etikkaa lisätään hieman munankeltuaiseen lisäämään säilyvyyttä.

– Tekniikka sallii virheet, se on siinä mielessä lempeä. Pieleen menneen kohdan päälle voi aina laittaa lisää väriä, Raija Savolainen toteaa.

Hänelle ikonit ovat olleet luontevin tapa tehdä taidetta. Pyhän tunteeseen hän pääsee kiinni siveltimen lisäksi myös langalla ja neulalla.

– Vuonna 1985 innostuin ompelemisesta, hän kertoo näyttäen lipaston päällä lepäävää ikoniliinaa.

Se esittää arkkienkeli Gabrielia, jonka kasvojen jokainen pisto on tehty silkkilangalla.

Savolaisen käsistä on syntynyt myös neljä isoa kirkkolippua, joita kuljetetaan esimerkiksi pääsiäisyönä kirkon ympäri. Oulun ortodoksiselle seurakunnalle hän on lahjoittanut myös suuren alttariliinan.

Lahjakkuutta tärkeämpää on hengellinen asenne

Molemmat naiset korostavat ikonin tekemistä hengellisenä prosessina. Kyse ei ole pelkästään maalaamisesta.

– Kun ryhtyy seurustelemaan jumaläidin kanssa, se muuttaa asennetta, he toteavat.

Silloin kun Savolainen vielä maalasi ikoneita kotona, hän keskittyi niihin hiljaisuudessa. Taustalla saattoi olla vaimealle säädetty televisio, mutta silloinkaan ohjelma ei saanut olla mitään kepeää, sillä se olisi pilannut tunnelman.

– Ollaan jumalallisen kauneuden kanssa tekemisissä, siitä tulee pyhä olo.

Ikonimaalaus on hänen mukaansa ”hirveän tarkkaa”, eikä siihen auta muu kuin käden tottuminen. Apuna kannattaa käyttää myös suurennuslasia.

Pitkällä opettajakokemuksella Raija Savolainen tietää, että ikonimaalausta harrastavan ei tarvitse olla taiteellisesti erityisen lahjakas.

– Kaikki lähtee hengellisyydestä. Kyse on hengellisestä prosessista, johon pitää olla motivaatiota.

Ikoni vaatii syntyäkseen Hengen läsnäolon. Ihanteena on, että ikonipiireissä kokoontumiset aloitetaan lukemalla pyhiä tekstejä.

Oulussa ikonimaalarit kokoontuvat ortodoksiseurakunnan tiloissa. Muiden kirkkokuntien edustajat on toivotettu tervetulleiksi mukaan ortodoksikirkon jumalanpalvelus- ja rukouselämään.

Savolainen kokee, että ikonimaalauksen harrastajia kohdellaan ortodoksien keskuudessa kuin omia seurakuntalaisia.

Kyse on hengellisestä prosessista, johon pitää olla motivaatiota.

Raija Savolainen

Aviomies ilmoitti ensimmäiselle kurssille

Raija Savolainen, tyttönimeltään Sillanpää, kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1955. Heti seuraavana syksynä hän aloitti opinnot Helsingin Ateneumissa, nykyisessä Taidekorkeakoulussa.

Tuohon aikaan opiskelijat valmistuivat kuvaamataidonopettajiksi.

Ikonimaalauksesta Savolainen kiinnostui nelikymppisenä 1970-luvulla. Lopullisen sysäyksen ikonimaalariksi antoi aviomies Pentti, joka ilmoitti vaimonsa Raudaskylän opiston kurssille.

– Taisi mieheni tuntea minut paremmin kuin itse tunsinkaan, hän näki lävitseni ja tunnisti hengellisen etsintäni, Raija Savolainen toteaa Heikkisen kirjassa.

Ikoneja ei voi alkaa tehdä ihan tuosta vain. Ortodoksisen ajatustavan mukaan jokainen jumalankuva on pyhä.

– Ortodoksikirkon arkkipiispa Paavali oli hyvin ekumeeninen hengeltään. Hän hyväksyi myös meidät nuoret, luterilaiset naiset ikonien tekijöiksi. Se näytti suuntaa myös muille, Savolainen muistelee.

Hän oli ehtinyt perehtyä ikonimaalaukseen pari vuotta tutustuessaan Petros Sasakiin, joka saapui vetämään Oulun ortodoksisen kirkon ikonipiiriä.

– Petros oli oikein mestari.

Ensin Sasaki oli opettaja, mutta vuosien myötä heistä tuli myös työtovereita. Yhdessä he olivat koristamassa muun muassa arkkipiispa Paavalin kotikappelia.

Ikoni sopii luterilaisenkin seinälle

Oulun piiri oli hyvin aktiivinen, ja Sasakin oululaisoppilaista moni ryhtyi myös opettamaan.

Raija Savolainen veti ikonipiiriä ja kursseja yhdessä vastikään menehtyneen Kerttu Haapaniemen kanssa.

Paikallisten ikonipiirin jäsenten kädenjälkeä näkyy esimerkiksi Oulun piispan edustustiloissa.

Yhteistyö Sasakin kanssa jatkui aina vuonna 1999 tapahtuneeseen ikonimestarin kuolemaan saakka.

Vaikuttavan uran ikonien parissa tehnyt Savolainen on palkittu useaan otteeseen ortodoksikirkon taholta. Silti hän on pysynyt luterilaisena.

– En ole voinut hylätä kastekirkkoani. Olen puhdasverinen luterilainen, mutta ortodoksisuus on syvällä minussa.

 

Kommentoi ja anna palautetta jutusta

 

Ikonimaalaus onnistuu Oulussa

Ikonimaalauksen harrastajat kokoontuvat Oulun ortodoksikirkolla. Lisätietoja: Heljä-Marja Surcel p. 045 630 8463 ja siteeri Marja Tervahauta p. 044 2145 302.

Ouluopistossa ja Vuolleopistossa toimii myös ikonipiirit.

Huhtikuussa avautuu Petros Sasakin juhlavuoteen liittyvä näyttely Kuopiossa sijaitsevassa Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Riisassa.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko