Matti Nykäsen kuolema on koskettanut monia . Kirkon piirissä hänelle on toivotettu ikuisen levon rauhaa ja valoa.

”Oman elämämme matteja olemme kaikki”

5.2.19

Liminkalainen pappi Pekka Tuomikoski kertoo, että tieto Matti Nykäsen poismenosta sai hänet liikuttumaan. Tuomikoskea koskettaa Nykäsen persoonan inhimillisyys.


Riitta Hirvonen Kuva Matti Nykäsestä: Sanna Turunen, kuva Pekka Tuomikoskesta: Riitta Hirvonen

Urheilukansa ja koko Suomi eli eilen surun päivää: mäkikotka Matti Nykäsen ylä- ja alamäkiä sisältävä, julkisuuden tarkasti seuraama maallinen vaellus päättyi. Koko kansan Matti lensi lopulta niin pitkälle, etteivät silmät häntä enää tavoita.
Vaikka mäkimies katosi rajan toiselle puolelle, muistot hänestä elävät vahvoina. Häntä on tänäänkin muisteltu runsaasti.
Pian kuolinuutisen jälkeen liminkalainen pappi Pekka Tuomikoski kirjoitti sosiaalisessa mediassa Nykäsestä muun muassa näin: Olit nuoruuden idolini, legendaarinen mäkikotka.
Muistetaan Mattia hyvällä. Olemme tavallaan jokainen ”oman elämämme matteja”. Kyllä minulla itku tuli, myönnän sen…

Pekka Tuomikoski, miksi uutinen Nykäsen poismenosta kosketti sinua kovasti?
– Kun Matin ura alkoi, seurasin hänen urheilumenestystään korva tiukasti kiinni radiossa. Hän oli nuoruuteeni ehdoton sankari. Nyt myöhemmin, aikuisena, Nykäsen elämää seuratessa olen havahtunut ”uusiin ulottuvuuksiin” hänen elämässään. Erityisesti minua koskettaa Matti Nykäsessä hänen inhimillisyytensä. Hänestä on kerrottu julkisuudessa monia koskettavia tarinoita, kuten tietoa, että hän on halunnut hiljaisuudessa auttaa pyyteettömästi monia lähimmäisiään.
– Mäkikotkan elämä on muistuttanut minua myös siitä, että epäonnistumiset ovat osa meidän ihmisyyttämme: emme ole useinkaan vahvoja, vaan ennemminkin hyvin heikkoja. Siksi
tarvitsemme mahdollisuuden sovittaa se, mitä olemme rikkoneet. Vääryys kuuluukin sovittaa – vaikka sitten vankilassa, kuten Nykänen. Tämän kaiken lisäksi tarvitsemme myös armoa toisiltamme ja Jumalalta.
– Kun sanon, että olemme usein oman elämämme matteja kaikki, tarkoitan, että Nykäsen lailla hakkaamme usein päätämme seinään yrittäessämme elää ihmisiksi. Sankareiksikin me joskus
pyrimme.
– Kun Matti epäonnistui, oli töppäillyt ja asiat olivat menneet pieleen, tuli hän monesti julkisuuteen anteeksi pyytäen. Ja suomalaiset antoivat hänelle anteeksi. Hänen katumuksensa vetosi meihin.

Saisiko siis pappi Matti Nykäsen rosoisesta elämästä myös saarnaan aineksia?
– En saarnaisi hänestä, varsinkaan, jos lupaa omaisilta ei olisi. En varmaankaan saarnaisi hänestä mitään  tässä vaiheessa. Korkeintaan sivuaisin teemaa myöhemmin, kun aikaa
menetyksestä on kulunut. Näen silti, että jokaisen meidän, myös  Nykäsen elämässä, on aiheita, jotka sopivat hengelliseen puheeseen. Sellaiset teemoja olisivat juuri elämän inhimillisyys,
menestys, yhtä lailla epäonnistumiset ja sen jälkeen uudet yritykset sekä armo ja sovitus.

– Sen lisäksi, että nämä teemat kuuluvat kristillisyyteen, ne liittyvät usein myös mediaan ja julkisuuteen: sekin armahtaa tai sitten ei.

Pekka Tuomikoski on seurannut Matti Nykäsen elämää nuoruudestaan saakka.

 

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Anna toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Näkemyksiä Yleinen