Kuva: Jouni Heikkinen

Pääkirjoitus: Musiikki luo rauhaa

26.2.19

Jouni Heikkisen mielestä musiikilla on suuri merkitys uskonelämälle.


Jouni Heikkinen Arkisto

Eri kirkkokunnissa musiikin osuus on vahvasti esillä. Kirkkokonserteissa käytetään musiikkia myös jakamattoman kirkon ajalta eli ensimmäiseltä vuosituhannelta.

Myös myöhempinä aikoina syntynyt musiikki messuineen, oratorioineen ja koraaleineen tarjoaa meille elämyksiä, jotka synnyttävät ja ruokkivat uskonelämäämme.

Musiikki on Jumalan luomistyön jatkoa, joka luo meidän sieluissamme rauhallisuutta ja mietiskelyä myös ristiinnaulitun äärellä.

Kirkkovuodessa eletään pian suuren paaston aikaa. Musiikin lisäksi meillä on kirjoitettujen tekstien aarreaitta, josta voimme löytää sopivia eväitä elämäämme.

Paastosta on kirjoitettu monissa teologisissa kirjoissa. Eräs sellainen on teologi Alexander Schmemannin kirjoittama klassinen kirja Suuri paasto. Siitä löytyy katkelma, joka kuvaa paaston syvintä olemusta: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mk 8:34)

Mutta me emme voi ottaa omaa ristiämme emmekä seurata Kristusta, ellei meillä ole Hänen ristiään, jonka Hän otti kantaakseen pelastaakseen meidät. Hänen ristinsä antaa, ei vain tarkoituksen vaan myös voiman.

Suurella, hiljaisella viikolla kristittyjen sieluissa, monien ahdistusten keskellä, soivat monet rakkaat koraalit ja kirkkolaulut, jotka ohjaavat meitä katsomaan Jumalan Karitsaa.

Messussakin lauletaan Jumalan Karitsa, Agnus Dei. ”Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, anna meille rauha.”

 

Kirjoittaja on Muhoksen kirkkoherra ja Rauhan Tervehdys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

Monien ahdistusten keskellä soivat monet rakkaat koraalit ja kirkkolaulut.

Jouni Heikkinen

 

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Muhoksen seurakunta Näkemyksiä