Oulun yliopiston opiskelijat ja vastuuopettajat tutkivat Haukiputaan vanhaa, vuoteen 1890 saakka käytössä ollutta hautausmaata viime kesänä.

Vanhalle hautausmaalle mietitään jatkokäyttöä

19.2.19

Haukiputaan vanhalle hautausmaalle ehdotetaan opastettuja kierroksia, koululaisten vierailuja ja uurnahautapaikkoja.


Marita Ahlgren Riitta Hirvonen

Haukiputaan vanhalla hautausmaalla tehdyt tutkimukset nostivat pintaan keskustelun historiallisesti arvokkaan alueen kohtalosta. Millaisessa käytössä noin 130 vuotta koskemattomana ollut hautausmaa voisi tulevaisuudessa olla? Tarvitseeko alueella tehdä muutoksia ja mitä voidaan tehdä historiaa tallomatta?

Yliopistonlehtori Anneli Meriläinen-Hyvärinen sekä Oulun yliopiston antropologian ja antropologian opiskelijat keräsivät viimekeväisten tutkimusten aikana paikallisten muistitietoa ja näkemyksiä hautausmaasta.

Meriläinen-Hyvärisen mukaan haastateltujen näkemyksistä heijastuu arvostus paikkaa kohtaan. Sitä pidetään koko yhteisölle tärkeänä alueena, jossa voi aistia historian havinan.

Joillakin haukiputaalaisilla on hautausmaahan myös henkilökohtainen yhteys.
– Osalla haastatelluista on tiedossa, että hautausmaalle on haudattu sukulaisia. Yksittäisiin hautoihin liittyvä muistitieto on kuitenkin harvinaista. Eräs vastaaja muisti käyneensä lapsena isoäitinsä kanssa sukulaisen hautaa hoitamassa.

 

Tutkimuksissa löytyi lähes 80 hautapaikkaa

Hautausmaalta löydettiin viime kesänä tehtyjen tutkimusten yhteydessä 77 hautapaikkaa. Näistä 34 osalta voitiin päätellä haudatun henkilöllisyys.

– Hautausmaan käyttöönottovuotta ei ole tiedossa, mutta teoreettisten laskelmien perusteella sinne on voitu vuosien varrella haudata noin pari tuhatta vainajaa, arvioi Tuomo Vuontisjärvi.

Suurin osa tunnistetuista hautamuistomerkeistä ajoittuu hautausmaan käytön viimeisille vuosikymmenille. Parhaiten erottuvat kolmen eri suvun haudat: Snellmanit, Holmat ja Vahtolat.

 

Toiveissa opastettuja kierroksia

Haukiputaan hautausmaa, kirkko ja museo muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jota voisi hyödyntää paikallishistorian esille tuomisessa. Haastattelujen yhteydessä nousi esille toive retkien järjestämisestä koululuokille sekä hautausmaalla pidettyjen, opastettujen kierrosten jatkamisesta.

– Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että mikäli paikkaa kunnostetaan esimerkiksi siellä olevia polkuja hoitamalla tai hautamuistomerkkejä entisöimällä, tunnelman tulee säilyä ennallaan, Anneli Meriläinen-Hyvärinen tiivistää.

 

Uurnahautapaikat harkinnassa

Oulun seurakuntayhtymässä on herännyt ajatus uurnahautapaikkojen perustamiseksi alueelle. Hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi korostaa, että se tulisi tehdä historian ehdoilla.

– Hautapaikoista ei muodostuisi yhtenäistä aluetta, vaan ne valittaisiin alueella olevien polkujen, hautamuistomerkkien ja puuston sijainti huomioiden. Lisäksi on muistettava, että aluskasvillisuuden alta voi paljastua piiloon jääneitä muistomerkkejä.

Vanhaa hautausmaata ei ole koskaan virallisesti lakkautettu. Viimeisistä hautauksista on kuitenkin niin pitkä aika, että Vuontisjärvi näkee hautausmaakäytön vaativan erillisen käyttöönottopäätöksen. Mikäli esitys käyttöönotosta tehdään, se tapahtuu aikaisintaan ensi vuonna. Esitys mahdollistaisi käyttöönoton valmistelun. Valmiita uurnahautapaikkoja hautausmaalla olisi siten vasta vuosien päästä.

– Alueen pohjakasvillisuus, puut ja hautamuistomerkit ovat olleet koskemattomina Venäjän vallan ajasta saakka, joten kiireellä tätä ei kannata pilata.

Anna palautetta

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Yleinen