Pääkirjoitus: Kansankirkon mahdollisuudet

21.3.19

"On mentävä sinne, missä ihmiset ovat jo valmiina koolla. Työntekijöille tämä merkitsee muun muassa sitä, että on opeteltava sanoittamaan kirkon sanoma ehkä yllättävästikin avautuvissa tilanteissa", toteaa Pauli Niemelä


Pauli Niemelä Sanna Krook

Kirkkoamme on kutsuttu kansankirkoksi. Siihen on kuulunut suuri enemmistö kansasta. Samalla kirkkomme on halunnut palvella koko yhteiskuntaa.

Monissa puheenvuoroissa on valmentauduttu jo kansankirkon jälkeiseen elämään. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt ja sen mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa ovat kaventuneet. Tutkimukset kirkon tulevaisuudesta aiheuttavat huolta ja jopa lievää ahdistusta. Mitä tulisi tehdä?

Kirkon perustehtävä on annettu; evankeliumin julistaminen sanoin ja teoin. Jumalanpalveluselämä sanan ja sakramenttien äärellä on keskiössä. Tämä on se terävä kärki, johon kirkon työ kiteytyy. Mutta se tavoittaa monin paikoin vähän.

Kansankirkossamme on kehittynyt vuosikymmenien aikana monipuolinen toimintakirjo lapsista vanhuksiin. Tällä on pyritty laajaan kosketukseen jäsenistön kanssa. Tähän kun lisätään yhteistyötahot kouluista aina yhdistyksiin ja järjestöihin, saadaan jo kattava kuva kirkon työstä.

Seurakunta verkostoituu yhä vahvemmin oman alueensa toimijoiden kanssa.

— Pauli Niemelä

Seurakuntien työ näyttää touhukkaalta. Viikkotoiminta kokoaa kohtuullisen hyvin ja se riittää monelle kirkon jäsenelle. Viikkotoiminta ei näytä kuitenkaan rakentavan tietä jumalanpalvelukseen, terävään kärkeen. Tässä on selvä miettimisen aihe.

Tulevaisuudessa seurakuntien työn painopistettä on siirrettävä juuri siihen, että seurakunta verkostoituu yhä vahvemmin oman alueensa toimijoiden kanssa. On mentävä sinne, missä ihmiset ovat jo valmiina koolla.

Työntekijöille tämä merkitsee muun muassa sitä, että on opeteltava sanoittamaan kirkon sanoma ehkä yllättävästikin avautuvissa tilanteissa. Tässä on paljon opeteltavaa. Se kysyy rohkeutta, hyvää silmää ja tilannetajua.

Kirkon tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Kristus itse antaa mahdollisuudet.

Kirjoittaja on Kiimingin kirkkoherra ja lehteä julkaisevan Rauhan Tervehdys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Anna palautetta pääkirjoituksesta

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä