Kuva: kuvateksti muuttuu! Kalevankankaan hautamaalla järjestettiin kunniavartio Suomi 100 itsenäisyyspäivän kunniaksi. Sankarihaudoille asettui kunniavartioon 749 miestä ja naista, jotka ovat saman ikäisiä kuin sankarivainajat, joiden haudoilla he seisovat.

Kun perinne ei painosta kuulumaan kirkkoon, y-sukupolvi ajattelee rauhassa suhdettaan uskontoon ja kirkkoon

27.3.19

Oululainen Elias perustaa maailmankuvansa tutkittuun tietoon ja katsoo siksi uskonnoista poispäin. Sukupolvensa maallistumista hän selittää sillä, että nykyihmisellä on tilaa ajatella itsenäisesti.


Riitta Hirvonen Hannu Jukola

21-vuotiaan oululaisopiskelija Eliaksen muistot omasta rippikoulusta ovat hyviä. Hänellä oli hyvät isoset, riparilla ei tuputettu uskoa, vaan asioista heräteltiin keskustelua.

– Rippikoulu oli positiivinen kokemus ja harkitsin ryhtymistä isoseksi tai kerhonohjaajaksi. Mietin sitä, mutta tulin siihen tulokseen, että se ei sittenkään ole minun juttuni.

– Nyt ajattelen, että olin rippikouluiässä maailmankuvaltani agnostikko. Tällä hetkellä määrittelisin, että maailmankatsomukseni rakentuu tutkitun tiedon varaan, siinä ei ole sijaa uskonnolle.

Eliaksen näkemystä kristinuskosta – jonka perustana hän pitää Raamattua – ovat muokanneet ne ristiriidat, joita on tieteen ja Raamatun välillä. Eroavaisuudet Raamatun ja tieteen teorioiden kesken esimerkiksi elämän kehityksestä ovat Eliaksen mielestä niin suuria, että ne synnyttävät epäilyksen, miten paljon asiavirheitä Raamattu lopulta sisältää.

– Sellaisessa en näe järkeä, että jollakin tapaa valitsisin, mihin Raamatussa uskon, mihin en.

Elias kuvaa itseään mieleltään uteliaaksi. Tiede on kiinnostanut häntä aina, asioista on hyvä ottaa selvää. Teologiaan perehtymistä hän pitäisi kiinnostavana mahdollisuutena.

 

Ihmiset pohtivat enemmän itse

Tuore suomalaisten uskonnollisuutta kartoittanut tutkimus puhuu nopeasta maallistumisesta 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Y-sukupolvi, 1980-luvun alkupuolella ja vielä 1990-luvun puolivälissä syntyneet, haastavat vanhat rutiinit ja vaativat perusteluita.

Nuoren aikuisen mielestä myös jäsenyyden kirkossa täytyy olla henkilökohtaisesti merkityksellistä. Vasta sitten kirkollisveron maksamisessa on järkeä.

Elias kuuluu kirkkoon, koska hän arvostaa kirkon tekemää diakoniatyötä, esimerkiksi diakoniaa vanhusten parissa.

Tutkimuksen johtopäätöstä maallistuneesta sukupolvesta hän kuvaa osuneena, mutta pitää hyvänä sitä, että nykyihmiset ajattelevat omilla aivoillaan, tulevat johonkin tulokseen ja tekevät omat ratkaisunsa myös uskonnon suhteen.

– Moni minun ikäiseni on elänyt niin sanotusti tapakristityssä perheessä. Se tarkoittaa, ettei uskontoa ole tyrkytetty, vaan meillä on ollut aikuisuuden kynnyksellä aiempia sukupolvia enemmän tilaa miettiä asioita. Itse haluan ajatella asioita monipuolisesti, eri kulmista.

 

Suhtautumisessa uskoon tapahtuu muutoksia

Suomalaisten uskonnollisuutta selvitti kansainvälinen ISSP-kysely loppuvuodesta 2018. Kysymyksiin vastasi noin 1 200 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista.

Kysely paljasti, että juuri y-sukupolven edustajien joukossa on kaikkein eniten niitä, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen.

Tämän ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta. Molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia puolestaan ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Vanhemmissa ikäryhmissä vastaavat muutokset kumpaankin suuntaan olivat huomattavasti harvinaisempia.

Kyselyssä selvisi, että erityisesti naisten keskuudessa ilmenee lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin. Uskonnosta etääntymisen ohella kasvua on nähtävissä myös siinä ryhmässä, joka ilmoitti, ettei noudata uskontoa, mutta pitää itseään hengellisenä ihmisenä.

Elias pitää epätodennäköisenä, että hänen näkemyksensä jumalauskosta muuttuisi suuresti myöhemmin.

– Kirkko voi mielestäni tiettyyn pisteeseen asti onnistuneesti ”houkutella” nuoria aikuisia mukaan, mutta itse uskon, että jossakin vaiheessa ristiriita tieteen ja Raamatun välillä tulisi kuitenkin minua vastaan.

Elias tietää, että uushenkisyys, esimerkiksi kiinnostus enkeliuskoon, on yksi tämän päivän ilmiöistä, mutta ei näe, että niilläkään olisi sijaa hänen omassa elämässään.

Jossakin vaiheessa ristiriita tieteen ja Raamatun välillä tulisi kuitenkin minua vastaan.

Nuoria aikuisia kutsutaan

Oulun seurakunnat tekevät työtä nuorten aikuisten parissa muun muassa muistamalla tämän vuoden aikana syntymäpäiväkortilla kaksi- ja kolmikymppisiä seurakuntalaisia. Muistamisia kaksi- ja kolmikymppisille seurakunnista on lähetty myös aikaisimpina vuosina.

Ainakin Karjasillan seurakunnasta kolmikymppisille tulee myös kutsu rippikoulun kertausharjoituksiin ja yhteiseen illanviettoon.

Tuiran viikkomessujen musiikkitarjontaa kehitetään ensi syksynä ”nuorten aikuisten suuntaan”. Haukiputaan seurakunnassa vietettiin syksyllä uudenlaisia nuorten aikuisten illanistujaisia ravintolassa. Tilaisuus veti väkeä ja toimintaa halutaan kehittää.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä