Maarit ja Ulla Parrila ovat sitoutuneita kotikuntaansa Hailuotoon. Maaritin isänpuoleinen suku on asunut samassa pihapiirissä 1700-luvulta saakka.

Seurakuntaan kiinni kasvaneet

12.3.19

Hailuodossa seurakuntahallinnon johdossa ovat äiti ja tytär, Ulla ja Maarit Parrila.


Marita Ahlgren Marita Ahlgren

Parriloiden talon olohuoneen pöydällä on valokuvakansio. Talon emäntä, Hailuodon kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Ulla Parrila selailee siihen kiinnitettyjä kuvia.

– Tässä on isäni, joka oli Hailuodon seurakunnan suntio. Hänen isänsä toimi Hailuodossa suntiona, samoin kuin veljeni, kertoo Ulla ja osoittaa valokuvia.

Seurakunta tuli suntion tyttärelle tutuksi.

– Olin isän mukana tapulissa soittamassa pyhäkelloja ja seurasin hautojen kaivamista. Äiti, minä ja veljeni lauloimme kirkkokuorossa.

Aikuisena Ulla Parrila toimi seurakuntasisaren sijaisena. Kirkkovaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1983.

– Voisi sanoa, että seurakunta on ollut minussa aina, Ulla Parrila toteaa.

Nyt perinne on siirtymässä eteenpäin. Tytär Maarit Parrila valittiin uuden kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokoontumisessa sen puheenjohtajaksi. Äidistä tuli kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja.

 

Osallistuminen on rakkautta kotisaareen

Vaikka Hailuodon seurakuntahallinnon johtopaikat ovat saman perheen naisten hallussa, Parriloiden mukaan seurakunnan asioita ei ole puitu yhteisessä kahvipöydässä.

– Ei ainakaan vielä, toimikausi on niin alussakin. Emmekä me päätä asioista yksin, vaan sen tekevät kaikki neuvoston ja valtuuston jäsenet yhdessä, Ulla Parrila toppuuttelee.

Kirkkovaltuusto on Maarit Parrilalle uusi kokemus, mutta vaikuttajana hän ei ole untuvikko. Meriittilistaan kuuluu niin kunnanvaltuuston jäsenyys kuin kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan puheenjohtajuus.
Mistä halu vaikuttamiseen tulee?

– Minusta tuntuu, että nämä ovat yhteisiä asioita, joista täytyy pitää huolta. Ihmiset ovat tehneet Hailuodossa töitä satojen vuosien ajan. On tehtäväni huolehtia, ettei tämä kaikki loppuisi, toteaa opiskeluvuodetkin kotikunnassaan kirjoilla ollut Maarit.

– Jo isäni opetti aikoinaan, että jos ei ole itse valmis tekemään, ei voi myöskään arvostella, Ulla lisää.

 

Väki vaihtui sopuvaaleissa

Viime syksyn seurakuntavaalit olivat Hailuodossa valintatavan osalta paluuta vanhaan. Kyseessä oli sopuvaalit, jollaisia käytiin saarella usein 1980-luvulle saakka.

Valtuutettujen osalta pyyhkäisi sen sijaan iso tuuli, sillä 11 valtuutetusta uusia on 7. Siksi myös Ulla Parrila päätti jatkaa.

– Hiljaisen tiedon siirtäminen on tärkeää, vaikka mielestäni yksi edustaja perheestä kyllä riittäisi.

Vaikka vain yksi valtuutetuista on mies, tasa-arvolakia on pystytty noudattamaan sekä kirkkoneuvoston että lähes kaikkien johtokuntien osalta.

– Olen iloinen, että saimme ihmiset kuitenkin kiinnostumaan tehtävistä. Kirkkoneuvostossa miehiä ja naisia on yhtä paljon ja johtokuntienkin jäsenistä löytyy miehiä.

 

Kirkon korjaus on seurakunnalle iso asia

Maarit ja Ulla Parrila ovat yhtä mieltä siitä, että alkaneen nelivuotiskauden suurimmat haasteet liittyvät Hailuodon kirkon korjaukseen ja sitä kautta talouteen. Kirkkoon on tehty kuntoarvio, mutta korjaustoimenpiteistä ei ole vielä päätetty.

– Seuraavaksi täytyy tutkia, mitä korjaus tulee maksamaan, toteaa rakennusinsinöörin koulutuksen saanut Maarit.

– Vaikka vaikutukset talouteen huolettavat, uskon tämän järjestyvän. Seurakunta selvisi silloinkin, kun jouduimme rakentamaan uuden kirkon palaneen tilalle, muistuttaa Ulla.

Anna palautetta

Lue lisää aiheesta:

Hailuodon seurakunta Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen