Kahden kysymyksen vaalitentti

1.4.19

Kysyimme puolueilta, miten he takaisivat koulutuksen yhdenvertaisuuden tulevaisuudessa ja nostaisivatko he kehitysyhteistyön määrärahoja.


Rauhan Tervehdys Yhteisvastuukeräys

1. Kirkon suurkeräyksen, Yhteisvastuukeräyksen aiheena on tänä keväänä koulutus: ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin. Tällä hetkellä tämä yhdenvertaisuus ei ole aidosti totta Suomessa. Mitä konkreettista puolueenne aikoo tehdä ensi vaalikaudella koulutuksen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi?

2. Kehitysyhteistyöllä on tutkimuksen mukaan vankka suomalaisten tuki. Silti kehitysyhteistyön määrärahoja on leikattu. Onko puolueenne pyrkimyksenä nostaa ensi vaalikaudella Suomen kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta?

 

Keskusta

1. Keskusta esittää yhdeksi ratkaisuksi pienten lasten koulua. Siinä esiopetus ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostavat lapselle opintien ensimmäisen kokonaisuuden. Toiselta luokalta siirrytään eteenpäin, kun perustaidot ovat hallinnassa.

Keskusta esittää oppioikeutta 18 ikävuoteen, jonka johdosta kaikilla olisi mahdollista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Koulunsa keskeyttänyt nuori huomioidaan yksilönä ja hänelle räätälöidään tarvittavat tukitoimet, jotka auttavat eteenpäin.

Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tueksi.

2. Keskusta katsoo, että Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja on nostettava kohti kansainvälistä tavoitetta 0,7 % BKT:sta. Tämän saavuttamiseksi on tehtävä realistiset ja kunnianhimoiset askelmerkit, joita Suomi ryhtyy toteuttamaan.

Jussi Ylitalo
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin pj.

 

Kokoomus

1. Kokoomus on aina edistänyt toiminnassaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Oppiminen on edellytys yhteiskunnassa toimimiseen ja tulevaisuuden työelämässä pärjäämiseen.

Kokoomuksen tavoitteena on pidentää esiopetus kaksivuotiseksi. Oppimisvaikeudet pitäisi pystyä tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä se ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä.

On parannettava opettajien mahdollisuuksia käyttää aikaansa varsinaiseen työhönsä eli opettamiseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Kaikille on kyettävä järjestämään terveelliset ja turvalliset koulut oppimis- ja työympäristöinä.

2. Kokoomuksen tavoitteena on hallitusti ja suunnitelmallisesti edetä kohti 0,7 % tavoitetta.

Oikein kohdennettu, hyvin toteutettu ja seurattu kehitysapu on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin vastikkeetta annettu yleistuki. Yhteiskuntien kehitystä voidaan myös tukea kaupallista yhteistyötä tiivistämällä. Esimerkiksi erilaiset koulutusvientihankkeet luovat kohdemaassa työtä ja pidemmällä tähtäimellä osaamista, joka vie koko yhteiskuntaa eteenpäin.

Pauliina Valkovirta
Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirin varapj.
(eduskuntavaaleissa 2019 RKP on Oulun vaalipiirissä vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa)

 

Kristillisdemokraatit

1. Yksilöllä tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja saada opintoihin tarvitsemansa tuki omasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Koulutukseen on ohjattava varoja, jotta sitä voidaan toteuttaa ja kehittää laadukkaasti. Myös alueellisesti on turvattava hyvät koulutusmahdollisuudet.

Koulutuspaikkoja on oltava siellä, missä on lapsia ja nuoria niihin hakeutumassa. Opintososiaalisia etuja on kehitettävä niin, että esim. perheen perustaminen ei tunnu mahdottomalta opiskeluaikana. Korkeakouluverkon on oltava kattava ympäri maata.

2. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyövarojen määrää vähitellen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä on kasvatettava. Rahoja pitää kohdistaa entistä enemmän myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviin toimiin.

Leena Askeli
Kristillisdemokraattien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirin pj.

 

Perussuomalaiset

1. Myös pienituloisten perheitten nuorille on taattava mahdollisuus opiskella haluamaansa ammattiin – esimerkiksi tukemalla näitä nuoria oppimateriaalin hankinnassa.

Koko maassa on oltava toimiva toisen asteen koulutus, jossa on myös vaihtoehtoina eri aloja. Tällöin ei tarvitsisi muuttaa opiskelun perässä kauas ja kaikilla olisi mahdollista opiskella haluamansa ammatti. Toisen asteen koulutukseen pitää panostaa myös rahallisesti, jotta opetus olisi mahdollisimman tasokasta. Koulutuksesta on leikattu liikaa.

2. Emme ole valmiita nostamaan kehitysyhteistyövaroja 0,7 prosenttiin bkt:sta, koska Suomi elää edelleen velaksi nousukaudesta huolimatta ja kehitysyhteistyö on käytännön tasolla hyvin tehotonta.

Kehitysyhteistyö ei ole saanut aikaan sitä, että kehitysmaat olisivat suuressa määrin nousseet köyhyysloukusta. Koko kehitysyhteistyö pitää uudistaa siten, ettei raha jatkossa mene diktaattorien taskuun ja ennemmin se kerättäisiin vapaaehtoisina lahjoituksina.

Tapio Lämsä
Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin hallituksen jäsen

 

SDP

1. Laajennetaan oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja tehdään lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelu aidosti maksuttomaksi. Turvataan toisen asteen koulutuksen riittävät resurssit. Mahdollistetaan entistä useammalle korkeakoulutus. Nostetaan nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin.

2. SDP:n tulevaisuuslinja 2030 hallitustavoitteissa on linjattu seuraavasti: Kehitysyhteistyössä panoksia on lisättävä koulutustason nostoon, työmarkkinoiden kehittämiseen ja tasa-arvon edistämiseen. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia on vahvistettava.

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 % bruttokansantulosta. Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennettu tuki on nostettava nopeasti vähintään 0,2 prosenttiin BKT:stä, sillä se on keskeinen keino Afrikan kehityksen tukemiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.

Tanja Tiainen
Oulun piirin sosialidemokraattien pj.

 

Sininen tulevaisuus

1. Tarvitsemme alueellista ja väestöllistä tasa-arvoa. On edelleen alueita, joilta täytyy lähteä hyvinkin nuorena hakemaan toisen asteen koulutusta, korkeakoulutuksessa puhumattakaan. Joka maakunnassa tulee olla korkeakoulu, joko yliopisto tai ammattikorkeakoulu.

Sitten on niitä, joilla ei ole edelleenkään toisen asteen tutkintoa. Pitää lisätä oppisopimuskoulutusta heille ja alan vaihtajille. Budjettirahoituksessa pitää varmistaa rahoitus ammatillisen koulutuksen tasa-arvon parantamiseksi. Kehitetään etäopiskelun mahdollisuuksia ja Ohjaamotoimintaa.

2. Kehitysyhteistyön määrärahojen nosto 0,7 on pitkän tähtäimen tavoite, se ei onnistu yhden vaalikauden aikana. Kehitysyhteistyölle on tarvetta ja se on merkityksellistä etenkin naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi.

Kriisiapuun on syytä varautua mm. kolmannen sektorin avulla. Vapaaehtoisten keräämät varat pitää käyttää vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

Pirkko Mattila
Sininen tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaan piirin pj.

 

Vasemmisto

1. Koulutus on pidettävä maksuttomana peruskoulusta yliopistoihin. Oikeudenmukaisuutta on lisättävä myös saamalla toisen asteen opiskelijoille maksuttomat oppimateriaalit ja pidentämällä oppivelvollisuutta toiselle asteelle saakka.

Kaikkein tärkeintä on luopua turmiollisista koulutusleikkauksista kaikilla asteilla yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Ihmisten on päivitettävä osaamistaan pitkin työuraa muun muassa teknologisten muutosten ja työn nopean muutoksen johdosta, joten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet myös aikuisille ovat tärkeä asia.

2. Tavoittelemme kehitysyhteistyöbudjetin korotusta siten, että lähivuosina saavutetaan 0,7 prosentin bkt-osuus.

Kehitysyhteistyörahat on käytettävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Eräs hieno kehitysyhteistyön muoto on tyttöjen koulutuksen tukeminen.

Olli KohonenVasemmiston Pohjois-Pohjanmaan piirin pj.

 

Vihreät

1. Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen – siihen että saamme kaikki mukaan. Koulutus on asetettava kansalliseksi kärkihankkeeksi ja luottamus koulutus lupaukseen on palautettava.

Panostus varhaiskasvatukseen kaventaa oppimiseroja ja ehkäisee syrjäytymistä. Tavoite on, että koko ikäluokan osallistuu varhaiskasvatukseen. Peruskoululle on annettava resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Opettajamitoitus on säädettävä lailla ja rahoitusta voidaan ohjata kouluille joissa kamppaillaan kasautuvien ongelmien kanssa.

Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen koulutus. Korkeakouluihin ja tutkimukseen on satsattava rahaa, työrauhaa ja vapautta. Suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen pitää asettaa sivistys markkinaehtoisuuden sijaan. Jatkuvasta oppimisesta pitää tehdä normaali osa elämää.

2. Kyllä on. Suomesta tulee vihdoin tehdä vastuullinen Pohjoismaa nostamalla kehitysyhteistyön määrärahat YK:ssa määriteltyyn 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Marja Lähde
Vihreiden Oulun piirin pj.

Juttuun on otettu mukaan puolueet, joilla on kaudella 2015–2019 kansanedustajia Oulun vaalipiiristä. Perussuomalaisten puolue jakaantui kauden aikana, ja osa valituista kansanedustajista muodosti Sininen tulevaisuus -ryhmän, joka rekisteröityi myös puolueeksi.

Kommentoi ja anna palautetta

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä