Kuunkierron sanelema

12.4.19

Pääsiäisen ajankohdan laskukaava päätettiin 1700 vuotta sitten Nikean kirkolliskokouksessa.


Kirkon viestintä Sanna Krook

Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Kirkko oli päättänyt kevätpäiväntasauksen olevan aina 21.3. Todellisuudessa kevätpäiväntasaus voi olla myös 20.3., kuten se on Suomessa ollutkin vuodesta 2016.

Vuonna 2019 tutussa pääsiäisen laskentatavassa sääntö tekee poikkeuksen. Tänä vuonna kevätpäiväntasaus oli 20.3. ja täysikuu 21.3., mutta pääsiäistä ei vietettykään seuraavana sunnuntaina 24.3. vaan sitä juhlitaan vasta lähes kuukautta myöhemmin eli sunnuntaina 21.4.

Pääsiäisen laskemiseen vaikuttaa täydenkuun hetki

Kun kirkko päätti pääsiäisen ajankohdasta ja sitoi sen paikan kevätpäiväntasaukseen ja täysikuuhun, sillä oli myös ongelma.

– Silloinen tähtitieteen tietämys oli heikompaa kuin nykyinen eikä täydenkuun hetkelle pystytty laskemaan tarkkaa ajankohtaa, kertoo erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.

Nykyisin tiedetään, että kuun rata on soikea, jolloin kuunvaiheiden väli vaihtelee.

– Esimerkiksi vuonna 2019 lyhin aika kahden kuunvaiheen välillä on 6 päivää 14 tuntia 59 minuuttia ja pisimmillään 8 päivää 5 tuntia 18 minuuttia, Palviainen valaisee asiaa.

Tämän takia käyttöön otettiin käsite keskikuu. Keskikuu on kuu, joka kiertää maapallon ympäri tasaisella nopeudella siten, että se kiertää maapallon samassa ajassa kuin todellinen Kuu.

Tämän keskikuun vaiheet sattuvat samoihin aikoihin todellisen Kuun vaiheiden kanssa. Keskikuun ja todellisen Kuun täydenkuun vaiheet voivat osua eri vuorokausille. Jos tämä tapahtuu kevätpäiväntasauksen aikaan, on sillä huomattavia vaikutuksia pääsiäisen ajankohtaan.

Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai
kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen.

Laskennollinen täysikuu ja todellinen täysikuu

Tänä vuonna tapahtuu juuri näin. Laskennollinen eli keskikuun täysikuu osuu eri päivälle kuin todellinen täysikuu.

– Koska keskikuun täysikuu tapahtuu ennen 21.3. eli kirkon määrittelemää kevätpäiväntasausta, on tuloksena pääsiäisen siirtyminen kuukaudella eteenpäin, Palviainen jatkaa.

Keskikuun mukainen täysikuu oli 20.3. eli ennen pääsiäissäännön mukaista kevätpäiväntasausta, joka oli 21.3.

Seuraava laskennollinen täysikuu on 18.4. ja sen jälkeisenä sunnuntaina eli 21.4. vietetään pääsiäistä.

19 vuoden kuluttua pääsiäinen on vappuviikolla

Seuraavan kerran vastaava siirtymä pääsiäisessä tapahtuu vuonna 2038, jolloin kevätpäiväntasaus on 20.3. kello 14.40 ja todellinen täysikuu 21.3. kello 4.09.

– Tällöin vietetään myöhäisintä mahdollista pääsiäistä eli pääsiäissunnuntai on vasta 25.4. Vastaava tilanne oli myös vuosina 1943 ja 1962, Asko Palviainen kertoo.

Yleissääntö kuitenkin on, että pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

 

Kristittyjen suurin juhla

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja huippukohta. Pääsiäisjakson aikana seurataan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta.

Palmusunnuntai

Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen.

Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa.

Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan ”tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks”.

Hiljainen viikko

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välissä on hiljainen viikko. Silloin monen seurakunnan viikkotoiminta on tauolla. Iltaisin kirkoissa järjestetään konsertteja tai hartauksia. Hiljaisen viikon aikana pidetään perinteisiä ahtisaarnoja, joissa seurataan Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumia.

Pääsiäisen pyhät

Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta.

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä.

Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Kommentoi ja anna palautetta jutusta täällä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko