Pääsiäinen on ilon juhla

17.4.19

Armo, anteeksianto ja pelastus – juuri ne me pääsiäisen ansiosta saimme. Näin toteaa kirkkoherra Niilo Pesonen, jota RT haastatteli pääsiäisen 2017 numeroon.


Minna Kolistaja Pixabay

Pääsiäinen on draama, johon itse osallistumme. Näin ajattelee Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen.
– Ehtoollisen asettaminen, kavaltaminen, kuolema, hautaaminen, ihmisten suru ja epätoivo… Sen saamme pääsiäisenä elää uudestaan. Meidät ristiinnaulitaan Jeesuksen kanssa.
Pääsiäiseen liittyy surua, mutta lopulta pääsiäinen on enemmän ilon juhla: kuolema ja paha on voitettu.

Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla. Silti tuntuu, että harvat osaavat sitä juhlia. Pääsiäinen ikään kuin jää joulun jalkoihin.
– Niin se meidän kulttuurissamme on, Pesonen myöntää.
Yksi syy siihen, että pääsiäistä vietetään vähäeleisemmin kuin joulua voi olla siinä, että pääsiäisen sanoma on vaikeammin avautuva.
– Joulussa on kyse Jumalan ihmiseksi tulemisesta, mutta joulun visuaalinen viesti on lapsi seimessä. Se on ihmisille helpommin käsitettävä kuin pääsiäisen. Esimerkiksi lapselle ei välttämättä ole ihan yksinkertaista selittää, miksi pääsiäisenä ihmistä kidutetaan ja tämä kuolee.

Suru ja ilo, elämään kuuluvia kummatkin

Vaikka pääsiäinen on ennen kaikkea ilon juhla, monella päällimmäinen mielikuva liittyy suruun, kärsimykseen ja tuskaan.
– Olisikohan tässä taustalla vähän meidän kansanluonteemme, taipumus mollisävytteisyyteen, Pesonen sanoo ja jatkaa, että samalla lailla mollivoittoiseksi on syytetty koko luterilaisuutta.
– Molli ja duuri, surumielisyys ja iloisuus, molemmat kuuluvat elämään. Pääsiäiseen liittyy kärsimystä ja kuolemaa, mutta myös voitto siitä. Armo, anteeksianto ja pelastus – juuri ne me pääsiäisen ansiosta saimme.

Kulttuurisista eroista kertoo sekin, miten pitkäperjantaita kutsutaan eri kielissä.
Pitkäperjantai tunnetaan oikeastaan vain pohjoismaisissa kielissä. Meillä se on käännöslaina ruotsin kielestä.
Muualla korostuu päivän merkitys kristikunnalle: kuolemallaan Kristus voitti kuoleman.     Pitkäperjantain englanninkielinen nimitys on Good Friday, hyvä perjantai. Ranskalaisilla on Vendredi saint, pyhä perjantai ja virolaisilla suur reede eli suuri perjantai.

Isovanhemmat ja kummit  perinteitä siirtämään

Pesoselle pääsiäinen on voittopuolisesti ilon juhla.
– Pääsiäiseen tiivistyy kaikki elämän kurjuus, kärsimys ja paha – mutta se myös voitetaan.

Niilo Pesonen (Kuva: Minna Kolistaja)

Pääsiäisen traditioiden siirtämistä uusille sukupolville Pesonen pitää sekä seurakuntien että kotien tehtävänä.
Erityisesti isovanhempia ja kummeja hän haastaa kertomaan lapsille ja nuorille entisaikojen pääsiäisenvietosta ja perinteistä sekä selittämään tarvittaessa pääsiäisessä askarruttavia asioita – vaikka sitä, mitä se pitkäperjantai tarkoittaa.

Vaikka pääsiäisenviettoon ei tähän mennessä olisi sisältynyt minkäänlaisia perinteitä, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.  Voi esimerkiksi ottaa tavaksi tutustua seurakuntien pääsiäisen ajan musiikkitarjontaan.

Kotona voi vaikka piilottaa suklaamunia niin, että lapset voivat niitä pääsiäisaamuna etsiä. Tällä leikillä on Pesosen mukaan ihan teologista sisältöä:
– Kananmuna on kristillinen symboli. Muna kuvaa uutta alkua, ylösnousemusta ja sitä, että Kristus voittanut kuoleman.

Pesoselle itselleen erityisen puhuttelevaa pääsiäisessä on kiirastorstain messu.
– On hyvin vaikuttavaa, miten Jeesuksen kärsimystä kuvataan symbolein: alttari puetaan mustaan, urut vaikenevat… Silti siellä loistaa jo se pääsiäisaamun valo.

Juttu on julkaistu alun perin Rauhan Tervehdyksessä 11.4.2017

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen