Miksi Satumaa ei kelvannut virsikirjaan?

5.5.19

Suoraan kysyttynä -palstalla rovasti-kirjailija Risto Kormilainen pohtii sitä, miksi suomalaisia liikuttava tango ei kuulu virsikirjan valikoimiin.


Elsi Salovaara Karisto

Iskelmätähti Reijo Taipale muistetaan muun muassa tangon Satumaa tunnetuimman version esittäjänä. Satumaa on liikuttanut vuosikymmenten ajan kansaa niin syvästi, että se oli ehdolla myös virsikirjaan, kun sitä uudistettiin viimeksi.

 

Rovasti Risto Kormilainen, uusimmassa kirjassanne Sanan kortteeri käsittelette myös virsien ja tangon suhdetta. Miksi Satumaata ei hyväksytty uudistettuun virsikirjaan?

– Satumaassa ja virsissä on hyvin samankaltaista teologiaa, joka kuvaa tuonpuoleisuutta. Satumaassa on paljon myös arjen hengellisyyttä, jota voisi luonnehtia kansanteologiaksi, vaikkapa “missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan”.

– Virsikirjaan pääsemiseksi olisi tarvittu kiinteämmin ainakin joku perinteinen kristillinen säe, Jumalan tai Jeesuksen nimen mainitseminen. Ehkä se koettiin myös liikaa tanssilavakappaleeksi, johon ihmisten mielessä yhdistyy maallinen rakkaus.

 

Mitkä asiat tekevät Satumaasta sellaisen iskelmän, että sitä kuitenkin harkittiin virsikirjaan?

– Uskoa voi luonnehtia myös kaipaukseksi Jumalan puoleen. Satumaassa on vahva kaipuu toiseen todellisuuteen. Sanoittaja Unto Mononen nimittää kohdetta satumaaksi ja virret puhuvat taivaan asunnoista, kaupungista, mutta myös maasta paremmasta: “kohden maata parempaa”. Satumaassa on myös rukouksen ulottuvuus: “vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan”. Sehän on heikon ja syntisen ihmisen kirkas rukous, joka on vain ilmaistu perinteisestä uskon kielestä poikkeavin sanoin.

 

Voiko iskelmämusiikilla olla roolia kirkossa ja jos, niin millainen?

– Kyllä iskelmämusiikille löytyy sijaa kirkossa monissa eri tilaisuuksissa. Satumaa on mukana Syntisten virsikirjassa ja sitä lauletaan ympäri Suomen. Jukka Kuoppamäen kynästä on lähtenyt paljon sellaisia kappaleita, joita lauletaan kirkoissa. Samoin Kari Tapion tutuksi tekemät laulut sisältävät paljon hengellisiä ulottuvuuksia.

– Kirkon Ulkomaanavun tämän kevään Suvilinnun lauluvihkossa on myös iskelmiä, joiden sanat liittyvät niin kaipuuseen kuin myös yhteiseen vastuuseen toinen toisistamme. Satumaakin on vihkoon päässyt!

Mitä mieltä sinä olet? Anna palautetta.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko