Muhoksen partiotoiminnan historiaa kerätään talteen

7.5.19

Muhoksella on ollut partiotoimintaa 1940-luvulta lähtien. Kotkanpojat, Sisu-Veikot ja Pyry-Siskot ovat jo hiipuneet, edelleen paikkakunnalla toimii Muhoksen Metsänkävijät -lippukunta. Muhoksen partiotoiminnan historia halutaan kerätä yksiin kansiin.


Minna Kolistaja Mustavalkokuva Oili Kajasalmen albumi, värikuvat Minna Kolistaja,

Muhoslainen Matti Pulkka etsii historiikkia varten vanhoja valokuvia, vanhoja kirjallisia dokumentteja sekä partiomuisteluksia.

– Kaikki tieto Muhoksella toimineista lippukunnista kiinnostaa. Ja ihan erityisesti partiotoiminnan alkuvaiheet.

Matti Pulkka ja Eila Tillman-Sutela ovat sitä niin kutsuttua suurta ikäluokkaa, joka 1950-luvulla tuli harrastusikään. Molemmat innostuivat partiotoiminnasta.

Partion suosiota tuon ajan lasten ja nuorten keskuudessa Muhoksella kuvaa hyvin esimerkiksi Tillman-Sutelan hallussa oleva vuonna 1960 otettu valokuva. Ryhmäkuvassa oli 109 tyttöä. Nämä yli sata Pyry-Siskoa olivat vain osa muhoslaisista partiolaisista. Paikkakunnalla oli nimittäin poikapartiolaisiakin mutta ajan hengen mukaisesti tytöt toimivat omissa lippukunnissaan ja pojat omissaan.

Voimalaitosyhtiö sponsoroi Leppiniemen partiolaisia

Matti Pulkka muistelee tulleensa mukaan Muhoksen Metsänkävijöiden toimintaan vuoden 1955 paikkeilla.

– Lippukunnalla oli tuolloin ikään kuin kaksi osastoa: kirkonkylällä oli oma porukkansa ja Leppiniemessä omansa.

– Leppiniemen partiolaisia sponsoroi Oulujoki Osakeyhtiö. Leppiniemen partiolaisten ensimmäinen kokoontumispaikka perustettiin voimalaitosyhtiön kanalaan. Yhteen tyhjäksi jääneeseen häkkiin saatiin sisustaa partiokolo, Matti Pulkka muistelee.

Sittemmin partiolaiset kokoontuivat myös muun muassa parakissa, jossa voimalaitostyömaan rakentajat olivat asuneet. Myöhemmin partiolaiset kokoontuivat myös voimalaitosyhtiön työntekijöitä varten rakennetussa harrastustalossa.

– Siellä oli painisali, puutyötilat, kutomatilat ja kaksi partiotilaa, tytöille ja pojille omansa.

Yhtiön puusepät valmistivat partiolaisten kokoontumistiloihin pöydän ja tuolit – jotka muuten palvelevat edelleen nykypartiolaisten kokoontumistilassa Muhoksen seurakuntatalon alakerrassa.

Partioviikolla marssittiin kirkosta kunnantalolle

Muhoksen partiolaisilla oli tapana juhlistaa huhtikuista partioviikkoa kävelemällä kulkueena kirkosta kunnantalolle, sanoo Eila Tillman-Sutela.

– Aivan kunnolla siinä marssittiin. Muistan, kuinka tahdissa pysymisen avuksi laulettiin Mun isäin oli sotamies.

Muhoksen tyttölippukunnan ensimmäinen lippukunnanjohtaja Oili Kajasalmi on Tillman-Sutelalle kertonut, mitä partiolaisille huudettiin, kun kulkue ohitti työväentalon: ”Nuokin joutaisi ampua.”

Partiotoimintaa pidettiin sotien jälkeen oikeistolaisena harrastuksena.

– Nykylasten ja nuorten on varmaan mahdoton ymmärtää sitä asetelmaa, sitä yhteiskunnan asenneilmastoa, Tillman-Sutela ja Pulkka miettivät.

Partioretkellä tiirattiin taivaalta Sputnikkia

Partiossa on reipasta toimintaa ja siellä oppii monenlaisia taitoja. Niin 11–12-vuotias Eila oli kuullut.

– Kun sitten luokkakavereita ja tuttuja meni partioon, lähdin mukaan itsekin. Olisi niitä taitoja voinut varmaan kotonakin opetella, mutta se ei olisi ollut yhtä hauskaa, hymyilee muun muassa kananhoitajan, pyykkärin sekä kodinhoitajan taitomerkit partiossa suorittanut Eila Tillman-Sutela.

Matti Pulkka muistaa, kuinka partiotoiminnassa puoleensa veti luonnossa oleminen.

– Samoin tietynlainen kilpailuhenkisyys, jota partiossa sai toteuttaa.

Hyvässä muistissa on ensimmäisen yön yli kestänyt kolkkapoikaretki vuonna 1957. Joutenjärven kämpälle päästäkseen piti ensin pyöräillä 10 kilometriä ja sitten vielä kävellä kymmenkunta kilometriä.

– Sinä vuonna taivaalle ammuttiin ensimmäiset Sputnikit. Muistan kun partiokaverini Haipuksen Tero katsoi rannekellostaan, milloin olisi aika katsoa taivaalle, jos haluaisimme sellaisen satelliitin yrittää nähdä.

Matti Pulkka muistaa harrastuksen kohokohtina myös partiotaitokisat sekä leirit. Lippukunnan leirejä pidettiin muun muassa Määtänsaaressa ja Kopsansaaressa.

– Myös Sompion suurleiri 1970 Sodankylässä oli mieleenpainuva kokemus.

Lady Olave Baden-Powell on muistojen ykkönen

Eila Tillman-Sutelan partiomuistoissa on yksi ylitse muiden: valtakunnallinen partioparaati Helsingissä toukokuussa 1960, jolloin vietettiin suomalaisen partiotoiminnan 50-vuotisjuhlaa.

Yksi paraatin vastaanottajista oli valkohiuksinen daami partiopuvussa: englantilainen lady Olave Baden-Powell, partiotyttöjen ylijohtaja sekä partioliikkeen perustajan puoliso.

–Se oli merkittävä tapaus. Ei Suomessa siihen aikaan tunnettuja ulkomaisia henkilöitä jatkuvasti rampannut.

Partiolaiset talkoilivat kahdeksan miljoonaa sydänsairaille

Vuosina 1959 ja 1960 partiolaiset järjestivät maanlaajuisen keräyksen. Helsingin Lastenklinikalle oli perustettu 20-paikkainen sydänvikaisten lasten hoito-osasto. Partiolaiset päättivät hankkia Lastenklinikalle keinosydämen, jotta leikkauksien määrää voitaisiin kasvattaa.

Operaatio Keinosydän keräsi yli kahdeksan miljoonaa silloista markkaa.

Partiolaiset toteuttivat keräyksen työpalveluna. Työstä saadut palkkiot annettiin keräykseen.

– Osallistumismerkiksi sai messinkisen laatan. Kiinnitin omani partiovyöhön, Tillman-Suitela muistaa.

Haluatko kertoa muistoja Muhoksen partiotoiminnan menneiltä vuosikymmeniltä? Tai lainata vanhoja valokuvia historiikkia varten? Lisätietoja Matti Pulkalta: matti.pulkka@obn.fi tai 044 5832376

 

Seurakuntayhteys auttoi partiota

leviämään maaseudulle

Partion jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti 1950-luvulla.

Taustalla oli suurten ikäluokkien tulo partioon. Myös laajennetun piispainkokouksen vuonna 1946 tekemä päätös rinnastaa partiotyö kirkon muuhun nuorisotyöhön vauhditti partion laajenemista.

Seurakuntayhteyden avulla partio alkoi levitä asutuskeskuksista myös maaseudun taajamiin ja kirkonkyliin.

1950-luvun puoliväliin mennessä jo lähes 150 seurakunnassa oli partiotoimintaa.

Lähde Marko Paavilainen: ”Aina valmiina. Partioliike Suomessa 1910–2010”

 

Lue myös nämä:

Muhoksen partiolla menee taas hyvin

Lumijoella haetaan aikuisia partiojohtajiksi

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Muhoksen seurakunta