Kuva: Pirita Satomaa rukoilee usein pikemminkin ylös katsomalla kuin painamalla päänsä alas.
Pirita Satomaa katselee mielellään rukoillessaan ylös sen sijaan että painaisi päänsä alaspäin.

Pirita Satomaan rukous voi olla leppoisaa jutustelua Jumalalle

21.5.19

Silloin tällöin Satomaan perheessä rukoukseen yhdistyy huumoria.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Vastaus rukoukseen voi tulla joskus sohvan alle. Tämän tietää oululainen Pirita Satomaa lapsuuskokemuksensa perusteella.

Päiväkodissa oli hankala hetki ja pieni Pirita pujahti piiloon hoitopaikan sohvan alle. Siellä mielessä käväisi äidin opettama iltarukous.

Tilanne päättyi hyvin ja tyttö uskalsi tulla piilopaikastaan pois.

– Tästä hetkestä on jäänyt mieleeni ajatus, että rukoukseen voi turvautua hädän hetkellä, Satomaa kertoo.

Sanojen lisäksi huokauksia ja liikkeitä

Aikuisuuden kynnyksellä tuttu iltarukous ”Rakas Jeesus siunaa meitä” saattoi välillä unohtua, mutta kun Satomaa vuorostaan halusi opettaa iltarukouksen lapsilleen, lähti samalla äidin oma rukouselämä syvenemään.

– Osallistuimme lasten kanssa Pyhän Luukkaan kappelin pyhäkouluun. Sain seurakunnasta tuttavia, joiden kanssa pohdimme, ettei rukoukseen aina löydy sopivia sanoja. Onneksi myös huokaus, jutustelu Jumalalle ja rauhallinen hengittely voivat olla rukoilemista.

– Myöhemmin olen itse pyhäkoulun opettajana opettanut lapsille Isä meidän -rukouksen toiminnan avulla. Se tarkoittaa, että rukouksen sanoihin yhdistyy erilaisia liikkeitä, Satomaa selvittää.

Rukous ei ole aina vakava asia

Iltarukous on Pirita Satomaalle tuttu lapsuudesta, mutta tällä hetkellä rukouksia syntyy mielessä pitkin päivää. Joskus hänestä tuntuu kesken arkisia rukouksia, että rukoileminen saattaa sittenkin tarvita paremman ympäristön. Silloin hän voi lopettaa rukouksen ja sanoa Jumalalle: myöhemmin lisää.

Satomaan mielestä rukoileminen ja huumori saavat kuulua yhteen. Kun äiti ja lapset rukoilivat illalla yhdessä tuttujen ihmisten ja asioiden puolesta, saatettiin rukous päättää jumalanpalveluksen yhteisestä esirukouksesta tunnettuun kohtaan, jossa huomioidaan esivalta.

– Siksi meidänkin iltarukous saattoi loppua siunauspyyntöön Sauli Niinistölle, äiti kertoo hymyillen.

Satomaalla on myös rukoussalaisuus.

– En ollut nuorena tottunut käymään ehtoollisella. Kun sitten kerran menin alttarille, en oikein tiennyt, miten siellä pitäisi olla ja käyttäytyä. Mieleeni tuli jälleen tuttu rukous ”Rakas Jeesus siunaa meitä”.

– Tuo hetki on jäänyt mieleeni niin, että yhä edelleen – vaikka ehtoollisella käyminen on nyt tuttua – rukoilen tuon saman iltarukouksen polvistuessani alttarikaiteelle.

Kiitoksen aiheita pyyntöjä enemmän

Pirita Satomaa ei osaa sanoa, onko hän saanut rukoilemiinsa pyyntöihin vastauksia Jumalalta, mutta hän luottaa lapsenuskolla, että rukoukset on kuultu.

– Toisaalta onkohan tapanani edes pyytää Jumalalta kovin konkreettisia asioita. Usein saatan lisätä rukouksen loppuun ajatuksen: tapahtukoon sinun tahtosi. Kenties rukoukseni sisältävät pikemminkin kiitoksia kuin pyyntöjä. Uskon, että kiitollisuus tuo hyvinvointia elämääni.

Satomaa kokee, että hänen elämässään on sattunut niin sanottuja rukousihmeitä.

– Joku toinen kutsuisi niitä ehkä elämän sattumuksiksi. Itse näen toisin.

Satomaan lapset antoivat tätä haastattelua varten äidilleen palautetta perheen yhteisistä iltarukouksista. Teini-ikäisen mukaan rukous oli vanhempaa ja lasta yhdistävä tapa. Reilua oli se, että rukous ei ollut koskaan perheessä pakkoa.

 

Lue myös, mitä rippikoulunuori Anna Pasma ajattelee rukoilemisesta.

Pastori Riikka Honkavaara toteaa rukouksesta: ”Kaikki osaavat, kaikki voivat rukoilla.”

Reilua oli se, että rukous ei ollut koskaan perheessä pakkoa.

Pirita Satomaa

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Tuiran seurakunta