Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 9.6.

6.6.19

Joulu ja pääsiäinen ovat tuttuja juhlia. Mutta entäs helluntai, joka on omistettu Pyhän Hengen vuodattamiselle?


Johda Sinä meitä

Joulu ja pääsiäinen ovat tuttuja juhlia. Mutta entä helluntai? Se tuntuu kesältä mutta myös vähän vieraalta ja hukkuu helposti arjen aaltoihin.

Paljon tietävä Wikipedia kertoo, että ”helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä”. Seurakunnan syntymäpäiväksikin sitä sanotaan.

Herran siunauksen loppusanat ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” kuullessaan joku kysyi, onko meillä kolme Jumalaa. Pappiystäväni vastasi, että ei tietenkään, vaan kolme ilmaisua Jumalalle. ”Että ymmärtäisimme, miten Hän toimii: Isä, Luojamme, Jumala yläpuolellamme, Jeesus, armahtajamme, Jumala kanssamme, Pyhä Henki, opastajamme, Jumala ikään kuin meidän kauttamme. Ajattele vettä. Silläkin on kolme olomuotoa: Vesi, jää ja vesihöyry, joka on sitä paitsi näkymätöntä. Vettä kuitenkin kaikki.”

Miksihän Jumala tuntuu minulle jotenkin läheisimmältä henkenä? Kai jo koulussa, kun laulettiin ”Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä”. En oikeastaan yhdistänyt laulua Jumalaan enkä ymmärtänyt valkeuden teitä, mutta sanat toivat turvallisen ja henkistyneen olon. Ehkä se oli kaukaista sukua Pyhän Hengen vuodattamiselle?

Elämä on sittemmin opettanut, miten tärkeää olisi kaikissa asioissa etsiä valkeuden teitä ja että parhaana oppaana siinä on Totuuden Henki. Ja että vain silloin elämän tiet ovat valoisat, kun totuuden ja rakkauden Henki saa meitä johdattaa.

Enkö siis rukoilisi tänäänkin: Jumala, Sinä joka toimit kaikissa olomuodoissa, anna minun, meidän kaikkien, kokea se, mitä Raamatun mukaan lupaat: ”Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.” (Hes. 36:26)

Pia Perkiö
Kirjoittaja on kirjailija

 

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta. Helluntain keskeinen aihe on Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty.

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon.

 

Sunnuntai 9.6.2019
Helluntaipäivä
Psalmi: Ps. 68:5-11
1. lukukappale: Hes. 36:24-28
2. lukukappale: Ap.t. 2:1-13
Evankeliumi: Joh. 14:23-29

Ps. 68: 5-11
Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi,
ylistäkää häntä, joka kiitää pilvivaunuillaan.
  Herra on hänen nimensä,
  iloitkaa hänen edessään!
Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja,
Jumala pyhässä asunnossaan.
  Hän antaa yksinäiselle kodin, hän päästää vangitut vapauteen,
  mutta hänen vastustajansa saavat asua paljaaksi paahtuneessa maassa.
Jumala, kun sinä johdit kansaasi,
kun kuljit autiomaassa,
  niin maa järisi ja taivas vihmoi vettä Jumalan, Siinain Herran,
  Jumalan, Israelin Jumalan edessä.
Sinä, Jumala, annat runsaat sateet,
nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan.
  Sinun väkesi elää siellä,
  hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala.

Hes. 36: 24-28
Näin sanoo Herra Jumala:
”Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.

Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä.

Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen.

Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.

Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.

Te saatte asua maassa, jonka minä olen isillenne antanut, te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne.”

Ap.t. 2: 1-13
Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla.

Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.

Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään:

”Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia – ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”

He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: ”Mitä tämä oikein on?” Mutta jotkut pilkkasivat: ”He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä.”

Joh. 14: 23-29
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani – mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.”

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko