Körttipuku viestii kantajansa juurista

20.6.19

Körttipukuisia näkyy herättäjäjuhlilla joka kesä hiukan enemmän kuin edellisillä, iloitsee Hilla Jurvelin.


Minna Kolistaja Minna Kolistaja

Oululainen Jurvelin on ollut mukana heränneiden vuotuisilla kesäjuhlilla vuodesta 1979 alkaen.

– Erityisesti ilahdun aina silloin, kun näen körttipuvun jonkun nuoren yllä.

Jurvelin itse on pukeutunut körttipukuun vuodesta 2018 alkaen.

– Kun 2012 ryhdyin opiskelemaan teologiaa, äitini halusi kirittää opintojani ja kysyi, mitä toivon valmistujaislahjaksi. Vastasin, että körttipuvun.

Jurvelinin äiti ryhtyi etsimään puvulle ompelijaa. Kankaan Hilla Jurvelin sai lahjaksi.

– Eräs opiskelukaverini oli ajatellut ommella villakankaasta asun oman äitinsä hautajaisiin, mutta ei surun keskellä jaksanut eikä pystynyt. Hän halusi lahjoittaa kankaan minulle körttipukua varten.

Puvun ompeli Jurvelinin entisen puolison nykyinen vaimo.

Puvun hankkimisessa riitti haasteita

Körttipuvun hankkiminen osoittautua ajateltua työläämmäksi.

– Yksi haaste oli, että körttipuvun valmistaminen ei ole yhtä säänneltyä kuin esimerkiksi kansallispuvun. Siitä ei ollut olemassa yksityiskohtaisia valmistusohjeita eikä oikein kaavojakaan. Ne saatiin lopulta Herättäjä-yhdistyksestä.

– Kaavat saatiin Herättäjäyhdistyksen kautta, mutta oli siinä meillä Kyllikin kanssa työtä ottaa selvää puvun erikoisuuksien toteuttamisesta. Esimerkiksi naisen puvun jakussa hihoja ei istuteta.

– Onneksi körttipuvussa voi olla vivahteita tekijänsä ja kantajansa mukaan. Olen katsellut paljon valokuvia ja havainnut, että körttipuvut eivät todellakaan ole identtisiä keskenään.

Körttipuku oli arkiasu, joka tehtiin kestämään aikaa

Jurvelin uskoo, että körttipukujen valmistamisessa voisi hyvinkin olla markkinarakoa jollekulle ompelutaitoiselle.

– Monet olisivat kiinnostuneita hankkimaan körttipuvun, mutta taidot tai aika eivät riitä valmistamaan sitä itse.

– Etelä-Pohjanmaalla körttipukuja on valmistettu yhdessä erityisissä körttipukupiireissä, mutta Oulun seudulla en ole kuullut sellaisia järjestettävän.

Jurvelinin mukaan olisi hienoa, että körttipukuperinne saataisiin säilymään.

Körttipuku valmistettiin alun perin kotikutoisista kankaista. Jalkineet valmistettiin kotona parkituista nahoista.

– Nykyään naisen puku valmistetaan usein villakrepistä, mutta alun perin kankaat ovat olleet paksumpia ja jämäkämpiä. Asut tehtiin kestämään aikaa ja kovaa käyttöä. Körttipukuhan oli alkujaan arkivaate.

Jurvelinin körttiasu koostuu liivihameesta ja jakusta. Leveähelmainen pitkä hame ja niukkalinjainen lyhyt jakku ovat molemmat mustia.

Naisen körttipuvussa voi liivihameen sijaan olla myös puolihame.

Hilla Jurvelin haluaa rohkaista körttipuvun omistajia pukeutumaan asuun muulloinkin kuin herättäjäjuhlilla.

– Itse olen käyttänyt sitä herättäjäseuroissa ja olen ajatellut alkaa käyttää sitä myös hautajaisvaatteena.

Jurvelin lähti ensimmäisille herättäjäjuhlille 1979 Ylivieskaan tuttavan houkuttelemana

– Huomasin tulleeni kotiin. Siellä oli hyvä olla, Jurvelin muistaa.

Vasta joitakin vuosia myöhemmin hänelle selvisi, että suvussa on herännäisjuuria. Esimerkiksi kainuulainen isän isä oli toiminut puhujana heränneiden seuroissa.

– Körttipuvussa kulkeva paljastaa kuuluvansa tähän herätysliikkeeseen. Körttipukuinen osoittaa omaa arvomaailmaansa ja uskaltaa sanoa: olen körtti.

– Ajattelen, että pukua käyttämällä kerron myös juuristani liikkeessä – ja ehkä samalla rohkaisen muitakin körttipukuun pukeutumalla ilmaisemaan, että körttiläisyys on heidänkin sydäntään lähellä.

Silti Jurvelinillakin on yksi rajoite puvun käytössä: kova helle.

– Herättäjäjuhlat pidetään avoimen taivaan alla. Musta villakankainen asu käy tukalaksi yli 20 asteen lämmössä, ollaanhan seurakentällä monesti koko päivä aamusta iltaan.

Jurvelin miettii, voisiko asun käyttöä hiukan vapauttaa.

– Voisikohan körttipuvusta olla ”kesäversio”, jossa olisi vilpoinen lyhythihainen paita?

Herättäjäjuhlat ovat Suomen toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat. Tänä vuonna niitä vietetään Nivalassa 5.–7. heinäkuuta.

 

”Tumman kansan” asu

  • Körttipuku on ainoa ”uskonnollinen tunnuspuku” eli hengellisen ryhmän käyttämä vaateparsi Suomessa.
  • Tumma körttipuku alkoi näkyä körttiläisten ulkoisena tunnusmerkkinä 1800-luvun loppupuolella. Asun käyttö väheni 1950-luvulle tultaessa.
  • Herännäiskansa koki, että puku symboloi vaatimattomuutta ja vapautta muodista. Körttipukua pidettiin yhteisenä tunnuksena maallistumista vastaan.
  • ”Tumman kansan” miehen pukuun kuuluu lyhyt, pystykauluksinen takki, kaulukseton paita, suorat housut ja huopahattu.
  • Naiset pukeutuvat pitkään mustaan hameeseen. Asuun kuuluu myös lyhyt takki (röijy), alushame sekä tumma huivi, jota koristavat siniset raidat.
  • Körttipuku oli alun perin arkivaate, nykyisin pukua näkee juhlakäytössä.

lähde: www.h-y.fi

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko