Ota epäilys todesta

12.6.19

Tuntuuko sinusta, että lähelläsi asuvan vanhuksen asiat eivät ole kunnossa? Onko hän eristäytynyt kotiinsa, onko hygieniassa selviä puutteita tai epäiletkö, että häntä kohdellaan kaltoin?


Marita Ahlgren Pixabay

Kun ikäihmisen tilanne mietityttää, sinulla on oikeus tehdä huoli-ilmoitus. Ilmoitus velvoittaa kunnan varmistamaan, että henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon.

– Huoli-ilmoitus on useimmissa kunnissa mahdollista tehdä verkkosivujen kautta ja nimettömänä, kertovat Kotiväki-hankkeessa työskentelevät Marjaleena Kyllönen ja Riitta Vesala.

 

Kotikäynnillä selviää, mitä vanhus tarvitsee

Huoli-ilmoituksen jälkeen kunnan vanhustyö ottaa yhteyttä ikäihmiseen ja tekee kotikäynnin. Sen aikana selvitetään, millaisia palveluita tämä kenties tarvitsee. Mahdollisuus huoli-ilmoituksen tekemiseen tuli vuonna 2013 säädetyn vanhuspalvelulain yhteydessä. Oulussa tehdään parisenkymmentä huoli-ilmoitusta kuukaudessa.

Marjaleena Kyllönen ja Riitta Vesala toteavat huoli-ilmoituksen olevan yksityishenkilöille vielä melko tuntematon asia.

– Monella on tiedossa mahdollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, mutta iäkkään ihmisen tilanteesta ilmoittaminen ei ole itsestään selvää, he toteavat.

 

Perheväkivalta ei lopu itsestään

Eniten huoli-ilmoituksia tehdään arkirutiinien sujumisesta. Erityisen painava syy ilmoituksen tekemiseen on, mikäli vanhus joutuu kokemaan väkivaltaa.

Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä kuten nimittelyä tai vähättelevää puhetta. Osa vanhuksista joutuu taloudellisen hyväksikäytön uhriksi esimerkiksi lastensa taholta. Eristäminenkin on yksi väkivallan muoto.

Yhteistä kaikelle väkivallalle on, ettei se lopu itsestään.

– Yleensä tilanne vain pahenee, jos mitään ei tehdä, Riitta Vesala sanoo.

 

Väkivallalla on usein pitkät juuret

Kolmevuotisen Kotiväki-hankkeen tavoitteena on löytää lähisuhdeväkivallan uhan alla eläviä ikäihmisiä ja vahvistaa heidän selviytymismallejaan. Oulun Seudun Mäntykoti ry:n hankkeessa on huomattu väkivaltaisen suhteen jatkuneen yleensä vuosikymmeniä.

Joskus käy niinkin, että väkivaltaisuus alkaa jonkun sairauden, kuten muistisairauden, seurauksena. Toisinaan omaishoitaja vain uupuu.

– Hoidettava ei ehkä syö kunnolla ja huolestunut omainen yrittää syöttää vaikka väkipakolla, jotta toinen saisi ravintoa, havainnollistaa Vesala.

– Näissä tapauksissa tarvitaan lisää tietoa. Lisäksi omaishoitajien jaksamisesta on pidettävä huoli.

 

Syyllisyys ja häpeä hidastavat kertomista

Lähisuhdeväkivallasta on usein helpompi olla hiljaa kuin puhua. Eniten vaietaan seksuaalisesta väkivallasta.

Puhumista hidastavat tutut tunteet, syyllisyys ja häpeä.

– Erityisesti pian sota-ajan jälkeen kasvanut sukupolvi on tottunut siihen, ettei omista asioista puhuta, Riitta Vesala sanoo.

Moni pelkää, että jää asioiden paljastuttua ilman kotiin saatavaa hoivaa ja joutuu muuttamaan pois. Osa haluaa myös suojella hänelle läheistä ihmistä, vaikka tämä onkin väkivaltainen.

– Väkivaltaa käyttävä usein vahvistaa näitä uhkakuvia. Hän hallitsee ikäihmistä pelottelemalla ilmitulon mahdollisilla seurauksilla. Kaltoin kohtelevallekin on kuitenkin saatavilla apua.

 

Turvakoti on myös ikäihmisiä varten

Riitta Vesalan ja Marjaleena Kyllösen mukaan vanhusten osuus turvakotien asukkaissa on viime vuosina lisääntynyt. Turvakotiin voi mennä suoraan ilman etukäteistiedusteluja.

– Turvakodissa asuminen on asiakkaalle maksutonta. Ketään ei käännytetä pois ja jos tilaa ei ole, sitä järjestetään jostakin toisesta turvakodista.

– Turvakotiin voi myös pelkästään soittaa kysyäkseen neuvoa hankalassa tilanteessa.

 

Väkivallan mahdollisuudesta on puhuttava

Joskus läheiseltä haluaisi kysyä tämän mahdollisesti kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta. Puheeksi ottamista hidastaa usein uskalluksen puute, toteavat Kyllönen ja Vesala.

– Moni ei löydä sanoja, joilla ottaisi asian esille. On totta, että avautuminen vaatii yleensä luottamuksellisen suhteen.

Kotiväki-hankkeen työntekijät uskovat, että nyt piilossa oleva kaltoinkohtelu tulisi ilmi paremmin, mikäli kaikki kunnat tekisivät ennakoivia hyvinvointikäyntejä ikäihmisten luona. Väkivallan uhasta kysyminen tulisi ottaa osaksi myös muita, rutiiniksi muotoutuneita terveydenhuollon käyntejä.

Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun vastaista kampanjapäivää vietetään 14. kesäkuuta.  Kätketyt äänet -päivän päätapahtuma on Kolmen Sepän aukiolla Helsingissä.

Anna palautetta jutusta

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Hoksauta minut -korttikampanja etsii yksinäisiä ikäihmisiä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä