Kuva: Karjasillan seurakunnan kesän 2019 rippikouluryhmä Pyhä Andreas 3.
Pyhä Andreas 3 -rippikouluryhmä melkein kokonaisuudessaan.

Yhdessä tehty kokemus

10.6.19

Tasa-arvo ja nuorten oma tekeminen ovat yhä isommassa roolissa rippikoulussa. Oulussa päivitetyt rippikoulusuunnitelmat hyväksytään elokuussa.


Teksti ja kuva: Elsi Salovaara

Kesän ensimmäiset rippikoululeirit ovat jo takana. Monelle nuorelle rippikoulu on ikimuistoinen kokemus. Siihen, että se olisi sitä nimenomaan positiivisessa mielessä, kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Uusi valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme valmistui kaksi vuotta sitten, ja sen linjauksia on otettu käyttöön seurakunnissa.

– Ajatus on, että jokainen nuori on suuri ihme juuri sellaisena kuin on. Ketään ei voi syrjiä millään perusteella, ei taustan, oppimisvaikeuksien tai ominaisuuksien takia, pastori Anna-Maria Nenonen Oulujoen seurakunnasta kertoo.

Hän on ollut mukana rippikoulutyöryhmässä, joka on laatinut Oulun seitsemälle seurakunnalle yhteisen rippikoulusuunnitelman. Tämä suunnitelma tulee yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyyn elokuussa. Jokainen oululaisseurakunta on tehnyt myös paikallisen suunnitelman.

Opetusmateriaaleissa ei arvoteta ihmisryhmiä

Viime talvena esiin nousi tapauksia, joissa joillain suomalaispaikkakunnilla oli käytetty materiaalia, joissa muun muassa tuotiin esiin homous syntinä.

Nenonen painottaa, että tällaisia materiaaleja ei ole käytössä evankelisluterilaisten seurakuntien järjestämissä rippikouluissa.

– Suunnitelma on yleinen muistutus kaikille työntekijöille, ohjenuora siihen, että jokainen nuori saa saman rippikoulukokemuksen riippumatta ryhmästä ja tiimistä, Nenonen tiivistää.

Tärkeää olisi, että kaikki nuoreen liittyvät asiat tulisivat luottamuksellisesti rippikoulun järjestäjien tietoon. Näin tilanteisiin voitaisiin varautua.

Tähän esimerkiksi Oulussa ollaan kiinnittämässä erityistä huomiota loppukesästä alkavassa seuraavan kauden rippikoulujen ilmoittautumisessa.

Ketään ei voi syrjiä millään perusteella, ei taustan, oppimisvaikeuksien tai ominaisuuksien takia.

Anna-Maria Nenonen

Ryhmähenkeä luodaan leikin ja pelien avulla

Karjasillan seurakunnan Pyhän Andreaan rippikouluryhmä 3 on lehden ilmestyessä leirillä Haapavedellä.

Ennen reissuun lähtöä pidettiin niin sanottu intensiivipäivä, jonka aikana ryhmä tutustui toisiinsa erilaisten leikkien ja pelien avulla.

Siihen on tarvetta jo siksikin, että 25-henkisessä ryhmässä on nuoria laajalta alueelta ja monesta koulusta, kertoo isosten kanssa päivän vetänyt nuorisotyönohjaaja Katja Ylitalo.

Ylitalon mukaan rippikoulun uudistuessa leirejä pyritään jatkossa saamaan pidemmiksi. Yksi keino siihen ovat ennen leiriä pidettävät kaupunkipäivät, joita voi toteuttaa eri tavoin.

Eräs tapa on pitää intensiivipäivä, jolloin luodaan ryhmähenkeä, kuten nyt tehtiin Pyhällä Andreaalla.

Parhaat ystävykset pääsivät samalle leirille

Vaikka rippikouluryhmä on tavannut toisensa jo talven aikana, ryhmän jakautuminen eri porukoihin epäilytti eniten ennen leiriviikkoa parhaita ystävyksiä Miia Konua, Jemina Kähköstä ja Anna Syväniemeä.

– Jännittää se, miten yhteiset leikit sujuvat, Syväniemi miettii.

Parhaat ystävykset olivat toivoneet pääsevänsä leirillä kolmen hengen huoneeseen, mutta se ei onnistunut.

– Arvoimme keskenämme, kuka jää pois, ja arpa osui Annaan, tytöt kertovat.

Rippikouluun ilmoittautumisessa heitä ihmetytti se, että niin sanotulla kaverikoodilla saattoi merkitä vain yhden kaverin. Onneksi he kaikki pääsivät kuitenkin samalle leirille.

Leiri valittiin puhtaasti ajankohdan perusteella, sillä rippijuhlien jälkeen kolmikko kiirehtii yhteiselle matkalle Saksaan.

Nuorten oma kokeminen on yhä tärkeämpää

Nuorten on mahdollista käydä ehtoollisella jo rippikoulun aikana, ja nykyisin siihen erityisesti rohkaistaan.

Useissa seurakunnissa nuorten kanssa on valmisteltu kevään aikana myös jumalanpalvelus. Molemmat kuvaavat uudistuksen henkeä.

– Perusajatus on, että nuoret tekevät itse, eivätkä ole vain tekemisen kohteita, Anna-Maria Nenonen perustelee.

Hän kertoo, että hänen oman rippikouluryhmänsä vanhemmat kutsuttiin tekstiviesteillä seuraamaan jumalanpalveluksia, joita nuoret olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa. Rippikoululaiset auttoivat niin tekstinluvussa, rukousten ja saarnan toteutuksessa kuin suntioina.

– Vanhemmilta tuli paljon positiivista palautetta. Oli hienoa katsoa kirkossa, kuinka perheiden katseet seurasivat ylpeinä omaa nuorta, Nenonen kertoo.

Anna palautetta jutusta täällä

 

Muita juttuja rippikoulusta:

Nyt puhutaan rippikoulusta

Konfirmaatio on nuoren elämän tärkeä etappi

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Karjasillan seurakunta Kirkko ja usko Oulujoen seurakunta Seurakunnat