Tunturien kukat ovat valloittaneet Matti Häkkisen sydämen. Innokas valokuvauksen harrastaja pelkää niiden katoavan kokonaan ilmastonmuutoksen myötä.
Tunturien kukat ovat valloittaneet Matti Häkkisen sydämen. Innokas valokuvauksen harrastaja pelkää niiden katoavan kokonaan ilmastonmuutoksen myötä.

Ilmastonmuutos huolestuttaa kokenutta luontokuvaajaa

30.7.19

Kesäkahvilla-sarjassa jututettavana on Tunturi kukkii -valokuvanäyttelyn koonnut rovasti Matti Häkkinen.


Teksti ja kuva: Elsi Salovaara

Keväällä 1960 Matti Häkkinen sai veljeltään ylioppilaslahjaksi kameran. Siitä alkoi valokuvausharrastus, joka on kestänyt pian kuusi vuosikymmentä.

Lähimpänä Häkkisen sydäntä ovat luontokuvat ja erityisesti karuissa tunturioloissa kasvavat kukat. Luonnossa hän liikkui usein armeijassa muodostuneen kuuden miehen vaellusporukan kanssa.

Ensimmäisillä reissuilla Häkkinen kuvasi luonnossa kaikkea. Tunturien kukista hän innostui, kun matkat alkoivat suuntautua pohjoiseen.

– Ensin kuljimme Suomen Lapissa, sitten siirryimme Ruotsin ja Norjan Lappiin, Häkkinen muistelee.

Pohjoisen kukat ovat vaarassa hävitä

Osasta Häkkisen suosikkiotoksia koottu näyttely Tunturi kukkii on esillä elokuun loppuun saakka Oulussa Keskustan seurakuntatalon aulassa. Valokuvien lisäksi tarjolla on tietoa, sillä jokaisen kuvan yhteydessä näkyy kyseisen kukan levinneisyyskartta.

Nuo levinneisyyskartat ovat olleet viime vuosina muutoksessa, ja se huolestuttaa Häkkistä – ja pitäisi huolestuttaa hänen mielestään meistä jokaista. Ilmastonmuutos näkyy selvästi aktiiviselle luonnossa liikkujalle.

Ensimmäinen merkki oli Lapin palsasoiden sulaminen. Pohjoisten tunturien kasvien elinolosuhteet ovat myös uhattuna.

– Kaikkein korkeimmalla kasvava kukka on jääleinikki. Kun ilmasto lämpenee, se häviää ensimmäisenä. Se on tragedia.

Silloin kun Häkkinen otti esillä olevan kuvan jääleinikistä, ilmastonmuutoksesta ei ollut vielä vahvaa tutkimustietoa.

Kaikkein korkeimmalla kasvava kukka on jääleinikki. Kun ilmasto lämpenee, se häviää ensimmäisenä. Se on tragedia.

Matti Häkkinen

Otoksia on esillä monelta vuosikymmeneltä

Näyttelyssä on mukana kuvia monelta vuosikymmeneltä. Kaikki eivät ole digiajan tuotoksia, vaan osa on kehitetty diakuvista.

Tunturikukkien ikuistamisen myötä Matti Häkkinen siirtyi yhä enemmän lähikuvaukseen. Näyttelyssä esillä ovat esimerkiksi tunturin auringonkukkana tunnettu arnikki, tähtirikko ja lapinkuusio.

Karussa maassa kasvavat kukat ovat pieniä, mutta niissä on jotain hyvin vahvaa ja kaunista.

– Tunturikatkero on pieni sininen kukka. Se näkyy kauas, vaikka on vain pieni sininen piste. Sen ohi ei voi kulkea huomaamatta, Häkkinen kertoo esitellen kuvaa kyseisestä katseenvangitsijasta.

Häkkinen on ollut aktiivisesti mukana Pohjoisen luontokuvaajat ry:n toiminnassa. Se on vienyt harrastusta eteenpäin. Makupaloja hänen ottamistaan kuvista on esillä myös yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa polku.net.

Lempikukka on Lestadiuksen löytämä

Työuransa rovasti Matti Häkkinen teki pappina. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2005 Karjasillan seurakunnan kappalaisen tehtävistä.

Ehkäpä juuri pappeuden vuoksi yksi Häkkisen suosikkikukista on Lars Levi Lestadiuksen löytämä peltsanunikko.

– Lestadius oli botanisti parhaasta päästä, Häkkinen kehaisee.

Peltsanunikon ikuistamiseen liittyy tarina, joka on jäänyt elävästi kuvaajan mieleen.

– Olin kamera valmiina maisema tähtäimessäni. Otin kaksi kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa kukinnot ovat varjossa, mutta toista ottaessa aurinko alkoi yhtäkkiä paistaa pilvien välistä. Koin tilanteen Luojan ohjaamana.

Pältsatunturi Ruotsin puolella on Häkkisen lempialuetta. Joillakin reissuillaan Matti Häkkinen on etsinyt juuri tiettyä kasvia. Silloin vaellusreitti on suunniteltu kasvien levinneisyyskarttoja tutkimalla.

Iän lisääntyminen on lyhentänyt Häkkisen vaellus- ja kuvausmatkoja. Raskaiden varusteiden kantaminen tunturiin vaatii voimia.

– Kauimmaisilla paikoilla tunturissa en ole käynyt pariinkymmeneen vuoteen. Onneksi muistot kantavat läpi elämän.

Matti Häkkisen valokuvanäyttely Tunturi kukkii on esillä Keskustan seurakuntatalon ala-aulassa 30.8.2019 saakka (Isokatu 17, Oulu).

Anna palautetta jutusta tai näyttelystä täällä

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Oulun tuomiokirkkoseurakunta