Kuva: Oulunsalolainen nuori
Kiusaaminen päättyi, kun oli mahdollisuus vaihtaa koulua, "lestaksi" haukuttu Linnea Marin kertoo.

Kiusaamisesta huolimatta eteenpäin

15.7.19

Lohduttaminen on jokamiehen oikeus, sanoo ammattiauttaja, psykoterapeutti Outi Leinonen.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Lukiolainen Linnea Marin tietää, mitä on joutua koulussa silmätikuksi. Hänellä on siitä oma kokemus yläkouluajoilta.

– Huuteleminen koulun käytävillä oli pahimmillaan lähes päivittäistä. Opettajat neuvoivat, että älä välitä huutelijoista. Vaikea oli olla välittämättä, vaikka jossakin määrin opin myös sietämään huutelua enkä huomioinut sitä.

Linnea oppi varomaan puheenaiheita, joissa olisi tullut esille oma ”erilainen” perhe, monilapsinen sisarusparvi.

Juuri perheen koko oli aihe, johon kiusaajat tarttuivat. Lesta-nimittely tuntui uuvuttavalta.

– Voi miten typerää se oli, Linnea sanoo nyt.

Yläkoulun jälkeen Linnea Marin vaihtoi koulua. Suositussa oululaislukiossa ihmisten erilaisuus on arkea ja suvaitsevaisuus sen mukaista. Juuri sellaiseen kouluun Marin halusi kokemuksensa jälkeen.

– Voi, kun ihmiset tajuaisivat joka paikassa, että hyvä on just se, että ollaan erilaisia keskenämme.

 

Kiusaamista on paljon

Iso perhe ei ole ainoa syy, joka voi synnyttää kiusaamista, Linnea tietää. Homottelu on tavallista ja ulkonäköön saatetaan tarttua hanakasti.

Nuoren mielestä opettajien pitää puuttua nimittelyyn lujasti.

– Toisaalta pitää sanoa, että omalla kohdallani puuttumista saattoi hankaloittaa se, että en kertonut kiusaamisesta opettajille enkä oikeastaan vanhemmillekaan.

– Mutta kiusaamista on hirveästi, en ollut ainoa jolle huudeltiin.

Linnea arvioi, että tänä päivänä kiusaaminen saattaa olla jopa raaempaa kuin aiemmin.

– Lapset saattavat olla hyvin ilkeitä toisilleen, hän toteaa.

 

Kokemus toi myös vahvuutta

Linnea Marin katsoo, että kiusaamisesta selviää, kun ympärillä on tukiverkko. Hänelläkin oli yläkoulussa muutamia oppilaita, jotka puuttuivat kiusaamiseen.

Kun perään huutelut ovat lukiossa loppuneet, uskoo Linnea, että lopulta yläkoulun huono kokemus voi kääntyä myös vahvuudeksi hänessä.

 

Ajan myötä kipeät kokemukset tulevat esille

Kiusaamiskokemukset tulevat jatkuvasti vastaan Outi Leinosta hänen työssään psykoterapeuttina.

Pääosin aikuisten parissa terapiatyötä tekevä Leinonen kertoo, ettei kiusatuksi tuleminen ole usein päällimmäinen syy terapiaan hakeutumisessa, mutta yhteisen työskentelyn edetessä ”niillekin kokemuksille tulee tilaa”, kuten Leinonen ilmaisee.

Muistoissa voidaan palata esimerkiksi punastumiskokemuksiin, jotka ovat innostaneet kiusaajia härnäämiseen.

Leinonen rohkaisee kertomaan kiusaamisesta. Älä murehdi yksin, hän kannustaa.

– Keskustelukumppanin ei aina tarvitse olla ammattiauttaja vaan lohdutus on jokamiehen oikeus. Me kaikki saamme antaa nenäliinoja toisillemme, Leinonen sanoo hymyillen

– Kun asioista pääsee puhumaan, haava elämässä voi alkaa parantua. Silloin vaikeat muistot eivät estä elämästä vaan kokemukset tulevat osaksi omaa elämäntarinaa.

 

Moni jaksaa paljon, kaikki eivät yhtä paljon

Entä jos lohdutus on lause: Älä välitä. Älä välitä siitä, mitä kiusaajat ja nimittelijät huutelevat.

– Minä sanon, että välittäkää ihmisestä, jota kiusataan. Siihen pitää reagoida, mitä sanotaan eikä mitätöidä kuulemaansa.

Leinonen on huomannut, että ihmiset ovat melkoisia selviytyjiä elämässään.

– Kyllä me aikamoisia sissejä olemme, mutta joukossa on myös herkempiä ”saviruukkuja”, niitä, jotka murtuvat muita helpommin. Siksi uskallus puhua on tärkeää.

Tämän Leinonen on oppinut työssään terapeuttina ja sitä ennen kirkon erityisnuorisotyöntekijänä:

– Vaikka kokemukset olisivat vaikeita, ajattelen, että aina on toivoa päästä elämässä eteenpäin.

Outi Leinonen rohkaisee kertomaan kiusaamisesta. Älä murehdi yksin, hän kannustaa.

 

Herättikö juttu tunteita? Lähetä palautetta.

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Kiusaaminen jätti arvet

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Yleinen