Kirkko on perinteisesti ollut paikka, jossa seurakunnan työntekijä puhuu ja jossa seurakuntalaisen on oltava hiljaa, toteaa Liedon seurakunnan pastori Outi Tukia-Takala.
Turun lähellä sijaitsevassa Liedossa tätä ajatusta on viime vuosina tietoisesti murrettu.
Keskiaikaisessa Pyhän Pietarin kirkossa on järjestetty keskustelu- ja kirjallisuustapahtumia, neuleiltoja, lapsille ja perheille suunnattua toimintaa sekä juotu kirkkokahveja.
Meilläpäin Limingan lukion tämän kevään ylioppilaat painoivat valkolakin kutreilleen kirkossa. Limingan kirkko on toiminut juhlallisuuksien näyttämönä jo kolmena vuonna peräkkäin.
Käytännön tarve saa kokeilemaan
Liedossa muutos sai alkunsa kirkon remontointiaikeista. Seurakunta halusi ennen toimeen ryhtymistä selvittää teknisten muutostarpeiden lisäksi myös kirkon käytettävyyteen liittyvät haasteet.
Seurakunta totesi saavansa parhaiten tietoa siirtämällä osan aikaisemmin seurakuntatalossa pidetyistä toiminnoista kirkkoon.
– Erilaisia asioita kokeilemalla huomasimme, kuinka monenlaiseen käyttöön kirkko sopiikaan, kertoo Outi Tukia-Takala.
Hän käsittelee Liedon kirkon esimerkkiä ylempään pastoraalitutkintoonsa kuuluneen kehittämishankkeen raportissa Kirkkotilan monipuolinen käyttö.
Limingan kirkossa järjestettävät lakkiaiset saivat alkunsa lukion aloitteesta. Oppilaitos toivoi käyttöönsä omaa juhlasaliaan isompaa tilaa.
– Meille tämä sopii hyvin. Ainoa vaatimuksemme on juhlan sovittaminen kirkkotilaan sopivaksi, toteaa Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg.
Kirkkoa käytettävä pyhyyteen soveltuvasti
Suomessa kirkkotilan käyttöä säätelee kirkkojärjestys. Sen mukaan kirkkoa saa sen vihkimisen jälkeen käyttää vain sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin.
Mikä on pyhyyteen soveltuva tarkoitus? Sitä ei ole määritelty missään.
Liedossa asiaa on lähestytty ottamalla kaiken lähtökohdaksi alttari. Se on pyhyydestä muistuttava keskipiste, johon sytytetään tapahtumien ajaksi kynttilät.
– Vaikka teemme monenlaista, näin muistamme olevamme kirkossa. Kirkkotilan pyhyys on alttarin kautta aina läsnä, toteaa Outi Tukia-Takala.
Pystykahvit saavat jäämään jumalanpalveluksen jälkeen
Limingan seurakunnassa huomattiin harvojen saapuvan jumalanpalveluksen jälkeen järjestettäville kirkkokahveille, mikäli ne tarjotaan puolentoista kilometrin päässä sijaitsevassa seurakuntasalissa.
Niinpä kahvit päädyttiin tarjoamaan kirkossa. Sitä varten kirkon sivuristin eteisestä poistettiin pari penkkiä ja tuotiin tilalle helposti siirreltäviä pöytiä.
Liedossa ennakkoluulottomat kokeilut johtivat siihen, että seurakunta rakentaa käyttökelvottomaksi käyneen seurakuntatalon tilalle aiempaa puolta pienemmän kiinteistön. Siitäkin suurin osa tulee olemaan toimistotilaa.
Ratkaisun avulla säästetään rakennuskustannuksissa, mutta varaudutaan myös tulevaan.
– Tiukan paikan tullen osa seurakuntatalosta voidaan vuokrata tai siitä voidaan luopua vaikka kokonaan, Outi Tukia-Takala sanoo.
Närkästystä on helppo herättää
Täysin ilman arvostelua kirkon aikaisempaa monipuolisempi käyttö ei ole Liedossa onnistunut.
Kun Pyhän Pietarin kirkossa neulottiin tiskirättejä hyväntekeväisyyteen, osa seurakuntalaisista kysyi, onko kirkko sopiva tiskirättien valmistuspaikka.
– Tämä kommentointi johtui ehkä siitä, ettei tilaisuuden luonteesta ollut tietoa. Ne jotka ovat tapahtumissa mukana, ymmärtävät, ettei toiminta riitele pyhyyden kanssa, toteaa Outi Tukia-Takala.
Limingassa kirkossa pidettävistä ylioppilasjuhlista ei ole tullut palautetta seurakuntalaisilta, mutta ratkaisu herätti arvostelua, koska kaikki juhlijat eivät ole kirkon jäseniä.
– Tähän me emme ottaneet kantaa, sillä juhlat järjestetään koulun aloitteesta. Meille kirkko on kaikkien paikkakuntalaisten yhteinen juhlatila, perustelee kirkkoherra Ilkka Tornberg.
Kaikenlaiset mielipiteet on voitava ilmaista
Limingassa kirkon käyttö voi tulevina vuosina monipuolistua. Lämmitysmuodon uusimisen jälkeen rakennusta on mahdollista käyttää nykyistä tiuhempaan.
Tornberg miettii, josko kirkossa voisi pitää nykyistä säännöllisemmin kuoroharjoituksia ja kenties rippikouluja.
– Kirkkoa voisi käyttää enemmän omiin tarpeisiin, mutta ottaa myös muuhun käyttöön pyhyys huomioiden. Uskon, että se sujuu hyvin, kun emme provosoi tai provosoidu.
Outi Tukia-Takala muistuttaa avoimen keskustelun merkityksestä. Liedossa seurakuntalaisille on järjestetty aiheeseen liittyviä keskustelutilaisuuksia.
– Kaikki lähtee kokeilevasta kulttuurista ja siitä, että kaikenlaiset mielipiteet on lupa sanoa ääneen.
Vaikka teemme monenlaista, muistamme olevamme kirkossa.
—Outi Tukia-Takala
Herättääkö kirkon käyttäminen ajatuksia? Lähetä palautetta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Oulunsalossa saa kirkkokahvit tunnelmallisessa kotiseutumuseossa
Muutoksille oltava hyvät perustelut
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkotilaa saa käyttää vain pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin.
Käytöstä päättävät kirkkoherra ja kirkkoneuvosto (yhtymässä seurakuntaneuvosto) yhdessä.
Yli 50 vuotta käytössä ollutta tai kirkkolailla suojeltua kirkkoa muutettaessa seurakuntaa huolehtii siitä, että ennen päätöstä Museovirasto antaa lausunnon muutoksesta.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti Kristiina Koskiaho toteaa muutostoiveita käsiteltävän tapauskohtaisesti.
– Suhtaudumme toiveisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Muutosten on oltava kuitenkin hyvin perusteltuja, kirkon arkkitehtuuriin sopivia ja ennallistettavia.
Koskiaho toteaa nuorta polvea edustavien kirkkorakennusten olevan nyt peruskorjausiässä. Remonttien yhteydessä mietitään, voisiko kirkkotilaa kehittää.
– Kirkon rooli on muuttunut vuosisatojen aikana. Nyt kirkosta halutaan ihmisten kohtaamispaikka, mikä on ymmärrettävää. Vuosien varrella on ollut onnistuneita ratkaisuehdotuksia, mutta myös ylilyöntejä.
– Yleensä jos mukana on kokenut restaurointiarkkitehti, muutokset onnistuvat hyvin.