Kuva: Meiju Kaakinen on Tyrnävän lastenohjaaja sekä seksuaalikasvattaja.
Kesäkahvilla-juttusarjassa lähdetään haastateltavan kanssa terassille tai luontoon. Meiju Kaakisen kanssa kahvit juotiin Pömilä-ravintolan puupatiolla Tyrnävällä.

”Saat aina sanoa ei”

3.7.19

Millainen käytös on ok, mikä ei? Turvataidot ovat lapsen seksuaalikasvatusta, kertoo lastenohjaaja Meiju Kaakinen.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Omista oikeuksistaan pitää puhua. Näin toteaa lastenohjaaja, seksuaalikasvattaja Meiju Kaakinen ja ryhtyy puhumaan siitä, millaista on alle kouluikäisten seksuaalikasvatus.

Kaakinen käyttää sanoja turvataidot ja kehotunnekasvatus. Ne ovat parempia ilmaisuja, kun kyse on pienistä lapsista.

Kaakisen mukaan turvataidot kannattaa opettaa lapselle varhain, jo 3–6-vuotiaana.

Lasten turvataitojen perusta on oman kehon tunteminen. Se alkaa siitä, että lapselle kerrotaan ihmiskehon kaikista osista antaen niille nimet.

Pimpistä, pippelistä ja pyllystä aikuisen tulee kertoa yhtä luontevasti ja hyväksyvästi kuin vaikkapa sormista tai selkärangasta.

Asiallinen puhe viestii, että ihmiskehon kaikki osat ovat yhtä hyviä. Samalla lapsi oppii käyttämään sopivia ja hyväksyttäviä nimiä kehon osista.

Kaakinen iloitsee siitä, että kehon osien nimeäminen oli vastikään aiheena myös suositussa Pikku Kakkosessa. Juhannuksen alla lähetetyn ohjelman näkökulma oli ihastelu: kuinka paljon ihmeellisiä osia ihmisen kehossa oikein onkaan!

Kaakisen mielestä aiheen ottaminen Pikku Kakkoseen kertoo siitä, että lasten turvataidot ovat pinnalla oleva asia.

Uikkarin alla on arvokkaita osia

Yksi tärkeä turvataito on se, että lapsi erottaa kehon alueet, joita ei tarvitse näyttää kenellekään, jos ei halua.

Kaakinen puhuu uimapukusäännöstä. Termi ei ole hänen keksimänsä, sitä käyttää muun muassa Väestöliitto.

– Uimapukusääntö tarkoittaa, että uikkarin alla olevat kehon osat ovat lapsen omia alueita.

– Kukaan ei saa koskea uimapuvun alla olevia paikkoja, katsoa niitä tai puhua niistä ilman lapsen lupaa. Lapselle tulee kertoa, että ne ovat yksityisiä, tärkeitä ruumiinosia meissä.

– Koskettamiseen liittyvä sääntö on, ettei kosketus saa tuntua pahalta kehossa, siitä ei saa tulla lapselle epämukava olo. Jokaisella on oikeus olla tulematta kosketetuksi. Lapsi kyllä ymmärtää eron, kun hänelle kerrotaan, että joskus terveydenhoitaminen voi vaatia koskettamista, joka saattaa tuntua ikävältä.

– Jos tilanne tai kosketus tuntuu pahalta, neuvo lapselle on, että silloin saa sanoa ei, lähteä pois tilanteesta ja kertoa tapahtuneesta turvalliselle aikuiselle.

– Päiväkerhoissa olemme puhuneet, että myös leikin saa lopettaa, jos se ei tunnu hyvältä, esimerkiksi kutittelu.

Omista rajoistaan on tärkeä oppia puhumaan ystävällisesti, mutta itseään puolustaen.

Seksuaalikasvatusta on annettava ikätason mukaisesti

Meiju Kaakinen käyttää myös sanaa seksuaalikasvatus puhuessaan lasten oikeuksista. Heti perään hän toteaa: lapsen seksuaalisuus on lapsellista – siis erilaista kuin aikuisen.

– Puhun siis seksuaalisuudesta, en seksistä. Seksuaalisuus on sitä mitä me olemme ja seksi sitä mitä teemme. Seksi ei kuulu lapselle, hän sanoo.

Kaakinen kertoo seksuaalisuuden portaista. Väestöliiton ja Opetushallituksen yhteisessä mallissa alle kouluikäisen lapsen seksuaalisuuden kehitysportaita on neljä.

Kaakisen mukaan jokainen seksuaalisuuden porras on tärkeä ja perustuu sekä kehon että tunne-elämän kehittymiseen.

– Portailla liikkuminen eteen- ja välillä taaksepäin – ehkä joku porras ohittaen – on tärkeää lapsen kehitystä. Lapsi ei voi hypätä omassa seksuaalisuudessaan suoraan aikuisuuteen kuuluville portaille.

– Jos lapsi kertoo menevänsä naimisiin isänsä tai opettajansa kanssa, ei aikuisen vastauksen kuulu olla torjuva ”älä höpötä”. Kun lapsi puhuu naimisiin menosta, ei hän puhu aikuisten parisuhteesta. Hänellä ei ole käsitystä, mitä kaikkea siihen kuuluu.

– Jos aikuinen kuittaa lapsen puheet turhanpäiväisenä höpötyksenä, hän opettaa lapsen häpeämään kehoaan, tunteitaan ja haaveitaan. Lapsen silmät katsovat asiaa eri tavoin. Siksi parempi toteamus isän kanssa naimisiin menemisestä puhuvalle lapselle onkin kunnioittava selitys, ettei se ole mahdollista, mutta lapsi löytää oman parisuhteensa aikuisena.

Vaikka Kaakinen puhuu alle kouluikäisten seksuaalikasvatuksesta, sama rohkaisu puolustaa omaa kehoaan kuuluu myös nuorille ja aikuisille.

Kaakinen painottaa muun muassa, että pahalta tuntuvasta kosketuksesta voi perääntyä missä tahansa vaiheessa. Omat rajansa saa sanoa aina.

Yksi tärkeä turvataito on se, että lapsi erottaa kehon alueet, joita ei tarvitse näyttää kenellekään.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Tyrnävän seurakunta