Kuva: Yrjö Rautio
Yrjö Rautio on tyytyväinen siihen, että kirkosta on lähtenyt nykypiispojen esittäminä vahvoja viestejä, joissa kaikenlainen vihapuhe tuomitaan.

Tunnettu kolumnisti on Vuorisaarnan puolustaja

18.7.19

Yrjö Rautio arvostaa piispoja, joiden kanssa onnistuu humaani puhe. Raamatun tärkein oppi hänelle on kehotus rakastaa lähimmäistä kuin itseään.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tässä kehotuksessa on kiiminkiläisen Yrjö Raution mielestä kristillisen etiikan peruskivi, Raamatun tärkein opetus hänelle.

Toimittaja ja arvostettu kolumnisti Yrjö Rautio kertoo arvostavansa myös Jeesuksen Vuorisaarnaa (Matt. 5-7.), jonka mukaisesti elämää olisi pyrittävä elämään.

Vuorisaarnasta Rautio puhuu, kun hän pohtii, miksi luterilaisessa kirkossa suurennuslasin alla tuntuu olevan ihmisen usko eivätkä niinkään teot, joihin Vuorisaarna kehottaa.

– Miksi usko ratkaisee eikä se miten ilmennämme sitä elämässämme? Eikö sen pitäisi riittää, kun yrittää elää, kuten Vuorisaarna opettaa?

Rautio myöntää ajattelevansa, että jos hänen elämänsä ei riitä Jumalalle sellaisena kuin hän sitä elää, olkoon riittämättä. Hän pitäisi pikkumaisena sellaista Jumalaa, joka ruotii ihmisten elämää jakamalla toisia kadotukseen ja pelastamalla toiset.

 

Raamatun tunteminen on yleissivistystä

Rautio ei kuulu kirkkoon. Erosta on kulunut pitkä aika, sillä hän teki ratkaisunsa jo 18-vuotiaana.

Jäsenyyden irtisanominen ei tarkoita Raution elämässä välinpitämättömyyttä kirkkoa kohtaan.

– En väittäisi, että olisin perehtynyt yksityiskohtia myöten kirkon asioihin, mutta uskon tietäväni isot kysymykset.

Raamatun Rautio on lukenut asioihin perehtyvänä ihmisenä kannesta kanteen. Ison kirjan tuntemista hän pitää jo pelkästään yleissivistyksenä luterilaisessa maassa.

Itseään hän pitää agnostikkona, mutta ei ateistina. En väittäisi kenellekään, ettei Jumalaa ole, hän toteaa.

Kristinuskossa on hänen mukaansa monia hienoja arvoja, kuten elämän kunnioittaminen.

 

Piispojen joukkoon kuuluu humaaneja persoonia

Rautio on pitkänlinjan toimittaja, siksi hän on ennättänyt keskustella myös monien luterilaisten ja ortodoksikirkon piispojen kanssa.

Rautio kertoo tuntevansa muun muassa emeritusarkkipiispa John Vikströmin, ortodoksiarkkipiispa Leon ja Espoon hiippakunnan ensimmäisenä piispana toimineen Mikko Heikan.

– Olen käynyt heidän kanssaan monia hyviä keskusteluja muun muassa valtiopäivien yhteydessä. Piispoissa on monia kirkon johtajia, joita voi kuvailla viisaiksi, humaaneiksi persooniksi.

Rautio toteaa innostuneensa myös arkkipiispa Tapio Luoman ja hänen edeltäjänsä Kari Mäkisen kannanotoista. Juuri haastattelupäivää ennen Luoma oli todennut Helsingin Sanomissa, ettei minkäänlainen vihapuhe mahdu kristinuskoon. Kommentti liittyi Helsingin käräjäoikeuden kesäkuussa antamaan tuomioon pastori Marjaana Toiviaisen kunnian loukkaamisesta.

Suorasanainen piispan puhe lehdessä ilahdutti Rautiota.

– Olen joskus ajatellut, että tukeakseni viisaita piispoja voisin liittyä kirkkoon takaisin.

 

Kaksi asiaa estää liittymisen

Liittyminen kirkkoon on jäänyt, sillä Rautiota hiertää kirkon päätös olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja.

– Nykytiedon valossa ihmiset ovat mitä ovat. Jos he eivät loukkaa elämällään ketään, vihkimisen pitäisi olla jokaisen oma asia. Vihkiminen symboloi ihmisarvoa. Kenenkään ihmisarvo ei voi olla riippuvainen sukupuolisesta suuntautumisesta. Kuinka kauan kirkko voi toimia näin?

Hiertää kirkossa eräs toinenkin asia Rautiota: hänen mielestään kirkossa on vielä työtä sukupuolten tasa-arvossa. Hän näkee, ettei tasa-arvo toteudu, koska yli kolme vuosikymmentä sitten tehty naispappeuspäätös kangertelee yhä seurakunnissa.

– Käsittämätöntä, hän sanoo.

Siksi Raution vaakakupissa painavat tällä hetkellä enemmän perusteet, jotka jarruttavat hänen liittymistään kirkon jäseneksi.

Tukeakseni viisaita piispoja voisin liittyä kirkkoon takaisin.

 

Kerro meille, mitä ajatuksia juttu herätti.

 

Sinua saattaisi kiinnostaa:

Keskustelu lähtemisestä tai jäämisestä ei innosta SRK:n johtoa

Piispa Keskitalo Suviseurojen avajaisissa: Epätäydellisenäkin kirkko on Kristuksen kirkko

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Näkemyksiä