Kuva: Auta lasta -järjestö tekee Lapsirikas-työtä.
Auta lasta -järjestö organisoi apua lapsiperheille. Johanna Anttila, Susanna Pölkki, Anne-Maria Takkula ja Saana Savela tietävät, että nopea apu perheisiin estää usein suuren kaaoksen puhkeamisen.

Apua tulee kotiin ajoissa

4.9.19

Jokamiestaidoilla voi antaa kullanarvoista apua lapsiperheen hyväksi. Tämä tiedetään lapsirikastyössä, joka välittää vapaaehtoisia avuksi perheisiin, joissa tarvitaan lisäkäsipareja.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Jokaisen on selviydyttävä omillaan. Tämä ajatus eli oululaisen Elina-äidin päässä, vaikka omat voimat alkoivat olla vähissä sairastelevan vauvan kanssa.

Pitkän sitkuttelun jälkeen äiti päätti kysyä apua neuvolasta. Samaan aikaan hän kuuli tuttavaltaan Auta lasta -järjestön Lapsirikas-työstä. Kansalaisjärjestö tarjoaa helposti vastaanotettavaa, maksutonta arjen apua suoraan kotiin. Palvelu on tarkoitettu erityisesti perheille, joissa on useampi lapsi.

Elina-äiti soitti palveluun ja sai saman tien apua. Lapset saivat hoitajan kotiin, äiti saattoi huokaista.

Vapaaehtoinen hoitaja tuli perheen avuksi toisenkin kerran. Joillakin kerroilla äiti vain nukkui univelkojaan pois.

– Tästä kaikesta on kulunut nyt viitisen vuotta. Tilanne rauhoittui viikkojen perästä sen jälkeen, kun olimme saaneet apua, perheen vanhempi kertoo.

Lisäkäsiparit tulevat avuksi

Auta lasta-järjestössä työskentelevät Anne-Maria Takkula ja Saana Savela kertovat, että Lapsirikas on erityisesti isojen lapsiperheiden arjen tukemiseen perustettua työtä, esimerkiksi lastenhoitoa, ulkoilua ja kodintöitä. Olennaista on, että matalan kynnyksen apu on konkreettista käytännön tukea.

Suurperheiden lisäksi avun piirissä on monenlaisia perheitä, kuten yhden vanhemman perheitä, uusperheitä sekä maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheitä.

Kansalaisjärjestön tuki ei korvaa kuntien virallista apua, vaan toimii sen lisänä.

Lapsirikkaan työ ei ole uutta, sen vaikuttavuutta on ennätetty myös tutkia. Tarja Kurtti teki kahden opiskelijatoverinsa kanssa opinnäytetyönsä Lapsirikkaasta. Tutkimus vahvisti, että kotiin tulevaa konkreettista apua tarvitaan ympäri Suomea.

Opiskelijat painottavat, että avun saaminen ei saisi olla perheille hankalaa eikä avun tarvitsemiseen saisi liittyä häpeää. Kaikki tarvitsevat joskus tukea, se on ihan normaalia.

Lapsirikas on ennaltaehkäisevää työtä. Opiskelijat korostavat, että ajoissa tarjottu apu voi säästää tulevaisuudessa yhteiskunnalta suuret setelit.

Apua kotiin lasten vuoksi

Elinan yhteydenotto Auta lasta -järjestöön toistui, kun perheessä oli parin vuoden päästä uusi vauva.

Uuvuttavassa elämäntilanteessa äidillä syntyi ajatus, että hän itse kyllä voisi pärjätä, mutta lapsille Lapsirikkaan apu olisi sillä hetkellä paras ratkaisu.

– Mietin, että tarjottu apu on nimenomaan lasten etu. Hoitaja tuli avuksemme muutaman kuukauden ajaksi ja hänen saapumisensa oli juhlahetki lapsille. Vaikka tulija välillä vaihtui, tuttuus lasten kanssa pääsi syntymään.

Elina miettii, hävettikö häntä pyytää apua.

– Häpeä on voimakas sana. Ehkä oma asenteemme saattaa olla mielikuva, jossa avun antaja säälii tai arvostelee ratkaisuja, joita perheet tekevät vaikkapa lapsimäärän suhteen. Tällaista asennetta en ole kuitenkaan kokenut, ja uupumus voi tulla myös yhden tai kahden lapsen kanssa.

Elina uskoo, että häntä nuoremmat äidit ja isät ovat aiempia sukupolvia hanakampia tarttumaan siihen apuun, jota on tarjolla. Tuen vastaanottamiseen hän myös itse kannustaa vanhempia.

Myös seurakunnat tarjoavat helpotusta arkeen

Anne-Maria Takkulaa ja Saana Savelaa voi kuvailla sosiaalialan konkareiksi. He molemmat ovat nähneet kotiin saatavan avun hyödyn ja iloitsevat siksi siitä, että myös osassa Oulun seurakuntia on toimintaa, jonka kautta voi pyytää lastenohjaajan kotiin muutaman tunnin ajaksi helpottamaan arkea.

Seurakunnissa tämä toiminta on saanut nimen Följy.

Takkulan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa saatetaan tällä hetkellä jopa pelätä perheen perustamista, koska ei luoteta siihen, että apua on tarjolla tarpeen vaatiessa.

– Kuntien ennalta ehkäisevälle toiminnalle asetetaan usein kriteerejä, jotka jättävät perheitä avun ulkopuolelle. Kansalaisjärjestöjen apu lähtee liikkeelle matalan kynnyksen takaa. Perheiden väsymys otetaan todesta ja kysymme heiltä, mitä he tarvitsevat. Kuinka voimme olla avuksi?

– Kuunteleminen on tärkeää, Takkula ja Savela sanovat.

Jotta lapsirikastyö voisi kehittyä, toiminta tarvitsee vapaaehtoisia. Savela kuvailee kannustavasti, että auttamistyössä pärjää jokamiestaidoilla.

Mietin, että tarjottu apu on nimenomaan lasten etu.

Perheen äiti

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä