Jumalanpalvelukseen osallistuakseen ei tarvitse olla messukonkari.

Oletko messu-ummikko? Lue nämä usein kysytyt kysymykset vastauksineen

13.9.19

Kynnys jumalanpalvelukseen osallistumiseen voi kasvaa korkeaksi, jos tulija ei tiedä kuinka menetellä. Ei se todellakaan ole niin nöpönuukaa, mutta keräsimme kuitenkin vastaukset usein pohdittuihin kysymyksiin.


Virpi Hyvärinen Arkisto / Katja Kiiskinen

Kuka saa osallistua jumalanpalvelukseen?
Jumalanpalvelus ei ole suljetun piiriin rituaali, vaan kaikille avoin tilaisuus. Sinne voi tulla kuka vain, katsomuksesta riippumatta.

Pitääkö tullessa tervehtiä jotakuta?
Nykyisin on usein käytäntönä, että pappi tai joku seurakuntalainen on kirkon ovella toivottamassa ihmisiä tervetulleeksi. Jos kättelijää ei näy, voi mennä suoraan penkkiin. Kättelijän ohi voi myös ihan vapaasti livahtaa, mikäli haluaa olla mieluummin omissa oloissaan.

Mitä kirkkoon puetaan päälle?
Yleensä ihmiset pukevat kirkkoon siistit perusvaatteet, vaikkapa farkut ja neuleen. Ketään ei kuitenkaan pidetä sopimattomasti pukeutuneena, jos poikkeaa kirkkoon vaikkapa kävelylenkiltä ulkoiluasussa. Joskus juhlapukeutuminen aiheuttaa hassuja tilanteita; hyvin avonainen asu ehtoolliselle polvistuttaessa voi äkkiä nolottaa kantajaansa tai kiusaannuttaa muita.

Mihin penkkiin tavallinen kävijä voi mennä istumaan?
Luterilaisissa jumalanpalveluksissa paikan voi valita täysin vapaasti. Häissä on käytössä vanha perinne, jossa juhlavieraat asettuvat istumaan sille puolelle käytävää, jota itselle läheisempi hääparin osapuoli kulkee alttarille.

Kättelijän ohi voi myös ihan vapaasti livahtaa, mikäli haluaa olla mieluummin omissa oloissaan.

 

Mistä tietää, miten tilaisuus etenee?
Kirkoissa on virsitaulu, jonka virsilistasta voi hahmottaa jumalanpalveluksen etenemistä. Joissakin kirkoissa tilaisuuden kulku heijastetaan seinälle. Erilaisten jumalanpalvelusten kaavat löytyvät myös virsikirjojen liiteosasta. Jos putoat kärryiltä, älä huoli – messussa on tärkeämpää siihen sisältyvä mystinen salaisuus kuin kaava, jonka mukaan tulee steppailla oikealla tavalla.

Olen huomannut, että seurakunta välillä vastaa laulaen papille. Mistä tietää, mitä papille vastataan?
Papin ja seurakunnan vuorolaulut ovat historiallinen muistuma muinaisesta synagogajumalanpalveluksesta ja kristittyjen yhteisistä kokoontumisista. Ne ovat säilyneet parituhatta vuotta samanlaisina, eikä niistä tarvitse hätääntyä. Jos tulee käytyä toisen tai kolmannen kerran kirkossa, huomaa, että tässä kohtaa näköjään on tapana laulaa näin ja voi lähteä mukaan. Vuorolaulujen sanat löytyvät virsikirjan lopussa olevan liiteosan jumalanpalveluskaavoista. Joissakin kirkoissa ne heijastetaan seinälle.

Mistä tietää milloin pitää seisoa ja milloin istua?
Tässä kannattaa seurata useimpien toimintaa, ja tehdä vähän viiveellä sama. Kohdat, joissa noustaan seisomaan, ovat joka kerta samat. Niissä kunnioitus ja kiitollisuus Jumalan hyvyydestä ovat kaikkein korkeimmillaan. Se on vähän sama kuin syntymäpäiväjuhlissa: kun laulamme synttärisankarille, nousemme seisomaan.

Mistä tietää, kuuluuko jumalanpalvelukseen ehtoollinen vai ei?
Jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen, sanotaan messuksi. Jumalanpalvelusta, jossa ei nautita ehtoollista, sanotaan sanajumalanpalvelukseksi. Nykyisin jumalanpalvelukset luterilaisissa kirkoissa ovat pääosin messuja.

Kuka voi käydä ehtoollisella?
Ehtoolliselle voi tulla kristitty, joka kokee kaipaavansa elämäänsä uutta voimaa, rohkeutta ja uskoa. Alttarikaiteen ääreen voi polvistua, vaikka ei tuntisi kirkasta uskonvarmuutta tai muuta uskonnollista tunnetta. Ihan sydän kylmänäkin voi tulla ehtoolliselle. Jos tiedät, että oma kirkkokuntasi ei hyväksy luterilaista ehtoollista, voit tulla alttarikaiteen ääreen siunattavaksi. Tällöin voit asettaa oikean kätesi vasemmalle olkapäällesi merkiksi papille siitä, että haluat siunauksen, et ehtoollista.

Ihan sydän kylmänäkin voi tulla ehtoolliselle.

 

Mitä ehtoollisesta tulee tietää voidakseen osallistua siihen?
Se, että ehtoollinen on ilon, kiitoksen, yhteyden ja anteeksiantamuksen ateria, jossa kristityt uskovat Jeesuksen itse olevan läsnä. Ehtoollinen on mysteeri, jonka järki torjuu, mutta sydän voi ottaa vastaan.

Onko huono luterilainen, jos ei mene ehtoolliselle?
Ei ole. Kullakin on omat, yksityiset syynsä mennä tai olla menemättä ehtoolliselle. Ehtoolliselle voi tulla sitten kun sopivalta tuntuu – ei pakosta tai toisten takia.

Miten ehtoolliselle mennessä toimitaan?
Ehtoolliselle mennessä muodostuu monesti jono. Jonossa on usein joku huonojalkainen tai kiireinen, hänet voi päästää edelle, oma vuoro tulee kyllä aikanaan. Kun alttarikaiteelta vapautuu paikka, siihen voi polvistua. Ennen polvistumista moni vähän kumartuu tai tekee ristinmerkin – ei osoittaakseen hurskauttaan tai fiksuuttaan, vaan pikemminkin osoittaakseen itselleen, että olen nyt Jumalan edessä.

Miten ehtoollisleipä otetaan vastaan?
Helpoin tapa ottaa vastaan ehtoollisleipä on asettaa kädet päällekkäin kämmenpuoli ylöspäin ikään kuin kupiksi, johon pappi asettaa leivän. Siitä leivän voi poimia toisella kädellä suuhun. Tällä tavalla leipä ei helposti putoa lattialle, ja samalla kädet muodostavat rukouksenomaisen asennon. Tässäkin voi katsoa mallia muista.

Miten viini otetaan vastaan?
Viini jaetaan nykyisin yleensä pikareista. Pappi ojentaa viinipikarin vastaanottajalle. Jos pikarit loppuvat, pappi kastaa leivän viiniin ja antaa sen kuivasta syrjästä kiinni pitäen vastaanottajalle. Tällöin leipä on helpointa ottaa vastaan etusormen ja peukalon väliin. Ehtoollista vastaanottaessa voi katsoa pappia silmiin tai olla katsomatta, ihan oman olotilan mukaan.

Onko paha moka, jos leipä putoaa tai pikariin jää viiniä?
Leipä on Kristuksen ruumis ja viini on Kristuksen veri. Tästä huolimatta ei tarvitse säikähtää, jos leipä vahingossa putoaa tai viiniä jää hieman pikariin. Sellaista sattuu. On papin tehtävä antaa uusi leipä ja seurakuntamestarin tehtävä huolehtia siitä, että ylijäänyt viini käsitellään asianmukaisesti

Mitä jos en voi nauttia alkoholia tai gluteenia?
Jos tarvitset gluteenittoman leivän tai alkoholittoman viinin, voit jakajan tullessa kohdalle kysyä hiljaisella äänellä: ”saisinko gluteenittoman, saisinko alkoholittoman?”. Useissa seurakunnissa on tarjolla vain gluteenitonta leipää, joissakin kirkossa vain alkoholitonta viiniä. Usein pappi myös mainitsee näistä kutsuessaan väkeä ehtoolliselle.

Miten ehtoolliselta poistutaan?
Ehtoollisen jälkeen seisomaan noustessa on yleistä kumartaa kevyesti. Se on tapa kiittää ehtoollisen lahjasta. Moni tekee myös ristinmerkin eli koskettaa sormillaan otsaa, rintaa sekä vasenta ja oikeata olkaa. Se on rukous, jossa ihminen jättää itsensä kokonaan Jumalan varaan.

Voit mennä istumaan mihin pöytään vain.

 

Kuuluuko jumalanpalveluksen jälkeisille kirkkokahveille osallistua?
Jos tarjolla on kirkkokahvit, niille voi osallistua tai olla osallistumatta. Voit mennä istumaan mihin pöytään vain. Kirkkokahvien ideana on edistää sosiaalista kanssakäymistä. Jo varhaisten kristittyjen kokoontumiseen kuului sanan ja sakramenttien lisäksi yhteinen ateria.

Täytyykö kirkosta poistuessa hyvästellä joku?
Jumalanpalveluksesta voi lähteä omalla tavallaan pois. Ketään ei tarvitse käydä erikseen hyvästelemässä. Joskus ovella saattaa olla pappi tai maallikko kättelemässä kirkosta poistuvia.
Nyt olet käynyt kirkossa – helppoa, eikö vain!

Juttu on julkaistu alun perin Joensuussa ilmestyvässä Kirkkotie-lehdessä.

=> Kysy lisää tai kommentoi juttua täällä

 

Sinua voisivat kiinnostaa myös nämä jutut:

Saako jumalanpalvelus huulen pyöreäksi? Karjasillan seurakunta kouluttaa ymmärtämään tätä ikiaikaista toimitusta

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko