Pentti Korkiakoski on tyrnäväläisten kanttori. Hän esiintyy lauantaina 28.9. perunamarkkinoiden avajaisissa.

Kanttori kommentoi yo-kirjoitusten kompakysymystä

26.9.19

Ihmetystä herättänyt syksyn ylioppilaskokeen kysymys synnyttää lisää kysymyksiä. Niihin vastaa Tyrnävän seurakunnan kanttori Pentti Korkiakoski ja kertoo lopussa hauskan tarinan innokkaasta veisaajasta.


Riitta Hirvonen Minna Kolistaja

Lyhyen matematiikan ylioppilaskokeen yhdessä tehtävässä kysyttiin tänä syksynä: ”Erään musiikkikappaleen esittämiseen kuluu 40-henkiseltä kuorolta 7 minuuttia ja 40 sekuntia. Eräässä esityksessä kolme kuoron jäsentä on flunssan takia poissa. Kuinka kauan tämän kappaleen esittämiseen kuluu 37-henkiseltä kuorolta?”

Kysymys on luonteeltaan kompakysymys ja sitä on kummasteltu muun muassa abiturienttien parissa.

Tyrnävän seurakunnan kanttori Pentti Korkiakoski, miten kommentoit tätä yo-kokeen kompakysymystä?

– Ymmärrän, että kysymys on esitetty ”kieli poskessa”, olkoonkin, että kyse oli lyhyen matematiikan kokeesta. Esittäjien määrähän ei vaikuta esityksen kestoon, vaan kappaleen pituus ja esityksessä käytettävä tempo.

Rauhan Tervehdys jatkaa kyselemistä: kuoro laulaa tänään laulun kolmessa minuutissa ja 50 sekunnissa ja sama joukko esittää saman kappaleen seuraavana päivänä uudestaan. Miten tarkasti aika pysyy samana esityksestä toiseen?

– Kuorolaulu kolmen minuutin ja 50 sekunnin kestoisena tänään on huomenna esitettynä hyvin lähelle samankestoinen. Oletuksena on, että kuoronjohtaja on sama. Kestoon vaikuttaa myös kuorolaisten ja johtajan fiilikset kunakin päivänä. Johtajan vaihtuessa tempo saattaa muuttua erilaisen näkemyksen mukaan.

Millainen haaste kuoronjohtajalle on saada kuorolaiset pysymään samassa tempossa?
– Tempossa pysymiseen vaikuttavat sellaiset asiat kuten laulajien rytmitaju ja kuoronjohtajan selkeä johtaminen, jossa näkyy ”iskutus” monien muiden näyttöjen lisäksi. Kuoron ryhmittymisellä on myös iso vaikutus, jotta laulajat kuulevat toistensa laulun. Harjoituksissa käytämme puolikaarta, joka auttaa kuulemaan ja näkemään toisia laulajia. Se helpottaa rytmissä pysymistä.

Entä jos veisaajina kirkossa on meitä tavallisia seiskan laulajia – miten saat meidät pysymään kirkossa samassa tahdissa niin, etteivät toiset ole jo lopettaneet, kun osa veisaa vielä viimesäveliä?

– Kirkossa tempon säilyminen on helpompaa, koska veisuuta säestetään useimmiten uruilla. Urut on siihen hyvä soitin. Virren alkusoitolla on tärkeä merkitys sävellajin ja tempon ”ilmoittajana”.
– Olen huomannut, että virren alkuun kaavailemani tempo on hieman nopeampi kuin mikä on tempo sitten, kun seurakunta laulaa yhdessä. Tämä säestäjän pieni vastaantulo auttaa löytämään seurakunnan kanssa yhteisen tempon.
– Silloin tällöin olen jättänyt säestyksen joistakin säkeistöistä pois ja tempo kyllä säilyy, kun se on jo alussa sisäistetty. Tällaisessa hetkessä on tärkeää pitää esilaulu kuuluvana, jotta myös sävellaji säilyy samana.
– Kaikkein haastavinta laulun tempojen ja sävellajin pysyminen on haudalla suuren väkijoukon hajaantuessa kauemmas haudalta, mutta se on oma juttunsa.
– En ole vielä törmännyt siihen tilanteeseen, jossa eräs seurakuntalainen oli kylällä kehunut olevansa niin kova veisaaja, että ei edes kanttori pärjää hänelle, vaikka ”konehella veisaakin”. Oli kuulemma ollut edellisenä pyhänä kaksi säkeistöä ennen kanttoria virren lopussa.

Kanttori Pentti Korkiakoski avaa lauantaina 28.9. Tyrnävän perunamarkkinat laulamalla markkinalavalla kello 9.30 Maamme-laulun. Seurakunta on muutoinkin mukana pottumarkkinoilla.

Anna jutusta palautetta!

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Tyrnävän seurakunta