Rovaniemeltä saapunut Ramona Palmroos kertoi kokemuksistaan vertaistuen antamisesta nuorille romaneille. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on kuvassa toisena vasemmalta.

Rasismi rasittaa yhä romanien arkea

10.9.19

Nuoria on opinnoissa rohkaistava pyrkimään parhaimpaansa, ei pelkästään pääsemään läpi. Romanit kokevat yhä rasismia, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, etteivät nuoret välttämättä arvosta omaa kulttuuriaan.


Teksti ja kuvat: Elsi Salovaara

Monet romaninuoret ovat alisuoriutujia, koska he eivät usko omiin kykyihinsä. Heihin kohdistuu myös paljon ennakkoluuloja.

Tämä oli yksi asia, josta viime viikolla Ouluun valtakunnallisille romaniasiain neuvottelupäiville kokoontuneet romanineuvostojen, kuntien ja järjestöjen edustajat kuulostivat olevan yksimielisiä.

Rovaniemeläinen Ramona Palmroos kertoi kokemuksistaan toisten nuorten vertaistukena.

Toisella asteella opiskelleesta nuoresta romanimiehestä tuntui, ettei hän pysy mukana opiskelutahdissa. Palmroos, opiskelija itsekin, kannusti miestä: älä jätä opintoja kesken.

– Järjestin yhteisen tapaamisen hänen opinto-ohjaajansa kanssa, ja onnistuimme sopimaan opiskelutahdin hidastamisesta.

Kaksi tyttöä puolestaan avautui Palmroosille kokemastaan rasismista.

– Heille riitti jo sekin, että he saivat puhua asiasta.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti tuoreimmasta nuorisobarometrista. Siihen haastateltuja 15–29-vuotiaita pyydettiin arvioimaan muun muassa omaa rasistisuuttaan.

– Vaikka puolet vastaajista totesi, ettei ole ollenkaan rasistisia, viisi prosenttia luokitteli itsensä erittäin rasistiseksi. Nämä ovat tuloksia, joista täytyy puhua, Pekkarinen painottaa.

 

Ennakkoluuloja on ammattilaisillakin

Elina Pekkarisen mukaan on tunnustettava sekin, että rasismia esiintyy myös sosiaali- ja kasvatussektoreilla työskentelevien joukossa.

Romanitaustaisia työntekijöitä olisi hyvä saada enemmän niin lapsi- kuin nuorisotyöhön. Sama koskee muiden vähemmistöjen edustajia.

Näin lapset tottuvat pienestä pitäen tulemaan toimeen erinäköisten ja eri kulttuureista tulevien kanssa.

– Aikuisten malli on tärkeä, omia oikeuksiaan pitää puolustaa, eikä kiusaamiseen saa tyytyä, hän muistutti.

Eri alojen ammattilaisia pitää myös tutustuttaa romanikulttuuriin ja muihin vähemmistöihin.

Omassa puheenvuorossaan Pekkarinen kertoi, kuinka hän aikoinaan sosiaalialalla työskennellessään sai vain vähän opastusta vähemmistöjen kanssa toimimiseen.

Hän etsi itse tietoa, mutta totesi pian, että parempi oli vain mennä rohkeasti kotikäynneille ja tutustua ihmisiin.

– Paras tapa on yksinkertaisesti toimia yhdessä.

Omia oikeuksiaan pitää puolustaa, eikä kiusaamiseen saa tyytyä.

Elina Pekkarinen

Tutkimusta pitää tehdä uudella tavalla

Elina Pekkarinen totesi, että laajemmille selvityksille ja tutkimuksille on tarvetta, ja tähän hän aikoo tarttua lapsiasiavaltuutetun roolissaan.

Pekkarisen mukaan olennaista on kysymyksenasettelu. Romanilapsilta tulisi esimerkiksi kysyä yleisesti – eikä vähemmistön edustajana – heidän harrastuksistaan ja mieltymyksistään.

– On uskallettava tehdä erillistutkimuksia ja selvityksiä. Nykyisin äidinkieli on ainoa sallittu vastaajien erottelutapa, Pekkarinen sanoi.

Lasten ja nuorten tukemisessa on kiinnitettävä huomiota nivelvaiheisiin, esiopetukseen, kouluun ja toiselle asteelle siirtymisiin.

Pekkarinen muistutti myös, että työelämään tutustuttavat tet-viikot ja erilaiset työelämäharjoittelut voivat olla nuorelle joko todella voimaannuttavia tai syrjäyttäviä.

– Identiteetti rakentuu aina vuorovaikutuksessa. Yhteiskunnan on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja monikulttuurisuutta.

– Jo kotona lapset olisi opetettava siihen, ettei pidätä vihata tai pelätä kontakteja muiden kanssa, hän painotti.

 

=> Anna palautetta aiheesta

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä