Kuva: Ville Jaara
Vuodet isosena muuttivat Ville Jaaran käsitystä seurakunnasta aiempaa myönteisemmäksi. Kuva on otettu eduskuntavierailulta.

Isosten suuri innostus on vaarassa valua hukkaan

4.9.19

Väitöstutkimus pureutui isosten ajatuksiin. Tuloksissa ainakin yksi asia yllätti tutkija Jouko Porkan.


Riitta Hirvonen Arkisto

Kaksi kolmesta isosena toimivasta haluaisi jatkaa seurakunnan toiminnassa isosajan jälkeen. Tämä selviää teologian maisteri Jouko Porkan kirkon isostoimintaan osallistuvien nuorten ajatuksia selvittäneessä väitöstutkimuksessa. Nuorten into yllätti tutkijan.

– Luulen, että seurakunnissa ei ole joko tiedostettu tai ainakaan mietitty, miten tähän intoon vastattaisiin, Porkka toteaa.

Karjasillan seurakunnan pitkän linjan isonen Ville Jaara, 19, kertoo omakohtaisesti, että isostoiminnassa seurakuntaan kiinnittyneen aikuistuvan nuoren ei ole helppo löytää uutta paikkaa seurakunnasta.

– Seurakunnan perustoiminnan parissa ei tunnu olevan mielekästä tekemistä noin kaksikymppiselle. Tiedän, että yritystä keksiä sellaista on, mutta simppeliä ideoiminen ei ilmeisesti ole, Jaara sanoo.

 

Jääkö kasvu huomaamatta?

Haukiputaan nuorisotyöntekijän Tarja Kainulaisen mukaan yksi syy siihen, että nuoret aikuiset tuntuvat välillä katoavan kirkon toiminnasta on seurausta siitä, ettei seurakunnissa uskalleta antaa vastuuta nuorille, jotta he itse – työntekijöiden sijasta – muokkaisivat tilaa omalle toiminnalleen seurakunnassa.

– Entä jos me työntekijät näemme isosnuoret aina vain isosina, jotka kaipaavat ohjaustamme. Emmekö huomaa heidän kasvuaan ja kykyään kantaa vastuuta itsenäisesti?

Kainulaisen mielestä isoskoulutusta pitäisi muokata suuntaan, jossa painottuisi aiempaa enemmän kannustus ottaa omaa tilaa seurakunnassa.

– Isoskoulutuksessa keskitytään ehkä liiaksi ohjaajien puheisiin siitä, mitä isosena oleminen on. Silloin nuoretkaan eivät uskalla irtautua vastaanottajan roolista sellaiseen käyttäytymiseen, että he heittäytyisivät keksimään asioita ohjauksemme sijasta.

Kainulaisen mukaan nuorisotyöstä pitäisi lähteä selkeä viesti siitä, ettei seurakunta ole vain paikka, jossa suoritetaan jokin muiden antama tehtävä, kuten isosena oleminen. Viestin pitää olla se, että seurakunta ja kirkko tarvitsevat nuorten ideoita.

 

Emmekö huomaa nuorten kasvua ja kykyä kantaa vastuuta itsenäisesti?

Tarja Kainulainen

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä