Eletty elämä saisi näkyä muistomerkissä

21.10.19

Taideteos sopii haudalle tuomaan esiin edesmenneen persoonaa, sanoo kuvanveistäjä Sakari Matinlauri. Hänestä lopputulos on paras, kun muistomerkin tilaa itse itselleen. "Jos ihmistä kuvailee joku muu kuin tämä itse, kuva henkilöstä jää helposti ulkokohtaiseksi", Matinlauri perustelee.


Minna Kolistaja Minna Kolistaja

Uudemmat hautausmaat ovat jotenkin kylmiä ja tylyjä, ei niillä tee mieli kävellä, sanoo oululainen kuvataiteilija Sakari Matinlauri.
Oulun hautausmaalla Intiössä Matinlauri tosin sanoo kuljeskelevansa silloin tällöin. Sen vanhemmassa osassa näkee persoonallisia hautamuistomerkkejä.
– Vanhoilla hautausmailla on mukavampaa, niissä on enemmän vaihtelevuutta. Uusilla hautausmailla hautakivet ovat kuin kylän uudet rivitalot, samannäköisinä suorissa riveissä.

Veistokset ja patsaat sopisivat haudoille

Matinlaurin mielestä hautamuistomerkkeihin saisi vaihtelevuutta ja persoonallisuutta veistoksilla tai patsailla.


Hän uskoo, että niiden yleistyminen suomalaisilla hautausmailla on vain ajan kysymys.
– Vielä tällä hetkellä monella on kynnys teettää persoonallinen muistomerkki haudalle. Mutta kun sellaisia alkaa hautausmailla näkyä, ihmiset huomaavat ettei tarvitse olla mikään suurmies tai suurnainen saadakseen haudalle patsaan tai veistoksen.

Selkeän ja yksinkertaisen työn säänkestävästä teräksestä Matinlauri valmistaisi 2000–3000 eurolla.
– Myös seurakunnat voisivat pistää pystejä sinne tänne hautausmaille ihan vain silmäniloksi.

”Parempi kertoa toiveensa itse”

Matinlaurin mielestä lopputulos on paras, kun muistomerkin tilaa itse itselleen.
– Kun tapaan tilaajan pari kertaa saan käsitystä hänen ajatuksistaan ja luonteestaan. Se on vähän kuin muotokuvaa maalaisi tai veistäisi – tavoitteena on, että tulisi näköinen.
– Jos ihmisen elämää kuvailee joku muu kuin tämä itse, kuva henkilöstä jää helposti melko ulkokohtaiseksi. Parempi jos kertoo toiveensa itse eläissään.
Veistosta tai patsasta muistomerkiksi tehdessään Matinlauri toivoisi saavansa verrattain vapaat kädet.

Hautamuistomerkkien yhteydessä olevat teokset ovat useimmiten esittäviä. Matinlauria hautausmailla nähtävä perinteinen kristillinen kuvasto ei innosta.
– Perinteiset uskonnolliset symbolit kuten enkelit eivät kerro mitään edesmenneen persoonasta. Siksi itse tekisin mieluummin hautamuistomerkin niin, että se kertoisi jotakin hautaan haudatun henkilön eletystä elämästä.
– Itse valmistan mieluummin tarinallisia abstrakteja juttuja.

Matinlauri myöntää, että teoksen tilaaminen voi vielä olla vaikea pala monelle.
– Mutta abstraktihan ei tarkoita, että teos ei esitä mitään. Abstrakti teos antaa tilaa tarinalle.
Esimerkiksi portaat ovat tällainen monitulkintainen aihe.
Muistomerkki ei taiteilijan mielestä saa olla liian valmiiksi pureskeltu. Katsojalle pitää antaa tilaa oivaltaa.

Työt syntyvät verstaalla Pikisaaressa

Sakari Matinlauri tekee taidetta verstaallaan vanhassa lämpökeskuksessa Oulun Pikisaaressa.


Kymmenen viime vuotta päämateriaalina on ollut teräs. 1990-luvulla hän työsti kiveä ja sitä ennen puuta.
– Joo, mulla on puukausi, kivikausi ja rautakausi, Matinlauria hymyilyttää.

Hänestä myös puu toimisi oivallisesti hautamuistomerkin materiaalina.
– Olisi aika hieno vainajan muistelemisen rituaali, jos läheiset kokoontuisivat kerran vuodessa haudalle muistelemaan edesmennyttä ja samalla tervaamaan ristin.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä