”Avioero on unelmien kuolema.” ”Yhtäkkiä kotona ei ollut ketään, jolle purkaa tuntoja työpäivän jälkeen.” ”Kun arjen läheisyys katoaa elämästä, on se ollut kova paikka.”
Vuonna 2018 avioeroon päättyi 13 145 avioliittoa. Se tarkoittaa valtavaa määrää tunnemyrskyjä: vihaa, surua, katkeruutta, huolta huomisesta. Osalla eron tuomassa tunteiden myrskyssä puhaltavat myös vapauden ja onnellisuuden tunteet.
Koska tunteet kuljettavat monia erotarinoita eteenpäin, ei eroja voi useinkaan kuvailla hyviksi eroiksi, Oulun seurakuntien lapsi- ja perhetyön diakoniatyöntekijä Kari Rekilä kertoo.
– Erot ovat harvoin hyviä varsinkaan silloin, kun vanhemmilla on pieniä lapsia. Tunteet, kuten loukkaantumisen kokemus, on usein erotilanteessa painunut niin syvälle, ettei se siirry syrjään, vaikka lapsen etu tarvitsisi juuri sitä.
Rekilä tietää kertoa, että erojen määrä on kasvanut viime vuosina pikkulapsiperheissä. Avioeron kokee vuosittain noin 16 000 lasta.
Jos hyvää eroa tahdotaan, sille syntyy mahdollisuus
Jotta eroista selviydyttäisiin, eropäätöksen tehneille ja eronneille vanhemmille on tarjolla esimerkiksi Oulussa runsaasti tukea. Lokakuun lopun Eroillassa (30.10.) käsitellään eroa lapsen näkökulmasta. Miestenviikolla marraskuun alussa (5.11.) pidetään Miehen ero -tilaisuus.
Molempien tapahtumien järjestelyissä ovat mukana Oulun seurakunnat ja Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia.
Vaikka Rekilä kuulee työssään repivistä eroprosesseista – pitkistä huoltajuuskiistoista, joissa lapset eivät ole enää aikoihin olleet keskiössä – reagoi hän silti erouutisiin myös toivon tunteella.
– Hyvän eron taustalla on tahtotila. Jokainen pystyy siihen halutessaan. Usein hyvä ero lähtee liikkeelle siitä, että eron kokeneet hakevat tukea itselleen. Jos apua ei haeta, siihen on usein syynä häpeä omasta elämäntilanteesta.
Hyvän eron taustalla on tahtotila.
—Kari Rekilä
– Itselläni on tapana sanoa eroa suunnitteleville tai eropäätöksen tehneille, että heitä on tässä kaksi samassa tilanteessa. Tällä tarkoitan, että erossa molempien puolisoiden edessä on peili: mikä minun osuuteni on siinä, että liitto on kariutumassa? Syitä eroon ei voi kaataa kuormaksi vain toisen päälle.
Ehkäisevä ja vahvistava parisuhdetyö lisääntyi myös
Samalla kun matalan kynnyksen tukea on yhä enemmän tarjolla erotilanteessa oleville, lisääntynyt on myös ennaltaehkäisevä perhe- ja parisuhdetyö, Rekilä kertoo.
Kirkko ja kristilliset järjestöt ovat yhdessä maan suurimpia parisuhdekurssitoiminnan tarjoajia, mutta lisäksi Oulussa järjestetään muun muassa Vanhempien Akatemian Pysäkki -toimintaa. Pysäkin palvelu auttaa vanhempia arjen pulmatilanteissa ja tukee näin vanhemmuutta.
– Nuoret parit osaavat olla liikkeellä hyvissä ajoin kehittääkseen omaa parisuhdettaan ja elämäänsä tyydyttävämmäksi, Rekilä iloitsee.
Seurakunnissa erityisesti perheasiain neuvottelukeskukset tarjoavat apua. Neuvottelukeskusten lisäksi kuuntelu- ja keskusteluapua voi saada myös muilta seurakunnan työntekijöiltä, kuten diakoniatyöntekijöiltä.
”Olisi pitänyt hakea apua aikaisemmin.” Tämän kommentin Rekilä on kuullut monta kertaa eroryhmissä, kun erosta on jo kulunut aikaa.
– Tämän vuoksi matalan kynnyksen tukea erotilanteissa on syytä olla runsaasti tarjolla.
Jutun alun kommentit ovat poimintoja aikakausilehtien eroaiheisista haastatteluista.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Anna toimitukselle palautetta.
Oulussa aloittaa uusi 24/7 palvelu