Riitta Heino työskentelee opettajana Nyakaton raamattuopistossa Mwanzassa, Tansaniassa.

Köyhän tytön kohtalo kosketti suomalaislähettiä

22.10.19

Lähetystyöntekijä Riitta Heino puolustaa äänettömien ihmisoikeuksia Tansaniassa.


Riitta Hirvonen Virve Rissanen

Syyskuun lopussa Tansaniassa työskentelevä lähetystyöntekijä Riitta Heino kirjoitti Facebook-seinälleen tekstin, joka käynnisti keskustelun.
Heino kertoi köyhyydestä, joka iskee maassa päin kasvoja, kuten hän kuvaili.

”Taas kerran ymmärrän, mitä köyhyys todella merkitsee. Nyt murrosikäiselle, yläastetta käyvälle tytölle. Kotona on tuskin rahaa ruokaan, tyttöä lyödään koulussa, koska hän karkaa fysiikantunnilta. Tunnille hän ei voi mennä ilman kirjaa. Siihen ei ole varaa.”

Parisenkymmentä vuotta lähetystyössä työskennellyt Heino toteaa, ettei kukaan voi auttaa kaikkia köyhiä, mutta silti hän sanoo ani harvoin kenellekään, ettei voi auttaa.

Köyhälle tansanialaistytölle suomalainen lähetystyöntekijä halusi olla avuksi vaikeassa tilanteessa.

Tytön kohtalo mietitytti päiviä

Riitta Heino jatkaa tytön tarinaa Rauhan Tervehdyksen lukijoille.

Heino kertoo menneensä tapaamaan köyhän tytön perhettä. Hän puhui tytön isäpuolen kanssa ja kuuli, ettei perheessä ole edes ruokaa joka päivä saati varaa maksaa koulukirjoja.

Heino kuuli tytöltä itseltään, ettei kirja yksin auta häntä takaisin koulutielle. Rahaa pitäisi riittää myös kuukautissuojiin.

– Bussimatkoineen tytön koulupäivä venyy kaksitoistatuntiseksi. Koulupäivän aikana on mahdotonta peseytyä. Siistiytymisen pitäisi järjestyä, koska kuukautissuojana on usein kangaspalanen, Heino selvittää.

Nuoren naisen tarina kosketti konkarilähettiä. Hän kertoo ajatelleensa useita päiviä tytön lyönneistä turvonneita käsiä ja koulujen reikävessoja, joissa tuskin on tarpeeksi vettä edes huuhteluun.

– Kouluissa ei ole ruokailua. Tiedän, että tytöllä on muutama kymmenen penniä mukanaan päivittäin. Sillä saa ehkä munkin tai tikkarin, lasillisen mehua.

”Ainakin yksi tyttö on turvassa”

Heinon tarina tytöstä päättyy räväkkään neuvonpitoon isäpuolen kanssa. Keskustelussa Heino puhui lapsen ihmisoikeuksista.

– Melkein karjuin isälle: ”Tyttöä ei saa lyödä, jos kotona ei ole rahaa oppikirjaan. Häntä ei voida lähettää kouluun, jos hänellä ei ole edes kuukautissuojaa. Tässä on kyse tytön oikeuksista, hänen ihmisoikeudestaan.”

Riitta Heino antoi isälle rahaa sekä kirjaan että siteisiin.

– Oloni helpottui, vaikka köyhiä, nuoria tyttöjä, joita lyödään ja joiden tarpeita laiminlyödään, on miljoonia. Ainakin yksi saa olla turvassa. Ainakin vähän aikaa.

Heino kertoo tytön tarinan, koska tuntee, että kristittyjen pitäisi tietää, miten karussa maailmassa osa ihmisistä elää.

– Oma käsitykseni on, että kaikista köyhimmät eivät pyydä apua, heillä ei ole ääntä. He ovat tottuneet, ehkä alistuneet ”kohtaloonsa”. Siksi minun on joskus tuotava heidän tarinansa omaan ja muidenkin tietoisuuteen.

– Minä haluan auttaa niitä, joita kukaan ei huomaa ja joille pienikin apu on iso apu. Monesti yksi pieni avustus saa pyytäjän jaloilleen, ja hän ryhtyy itse hoitamaan asioitaan hyvälle tolalle.

– Tunnen, että minun on taisteltava oikeudenmukaisuuden puolesta ja sen puolesta, että Jumalan rakkauden pitäisi näkyä myös köyhien elämässä. Voin kysyä  Jumalalta, mistä tämä ihminen tietää, että Sinä, Jumala, olet rakkaus. Mistä muka!

– Tällaisen rukoustaistelun keskellä joskus jaan ystävilleni jonkun pienen tarinan sosiaalisessa mediassa, Heino sanoo.

 

Ihmisoikeudet tarvitsevat  puolustajia

  • Suomen kaikkien kirkkojen ja monien kristillisten järjestöjen yhteinen ihmisoikeuskampanja Vastuuviikko nostaa esille tällä viikolla ihmisoikeuspuolustajat.
  • Ihmisoikeudet yhdistetään usein mielipiteen- ja sananvapauteen, ajatuksen ja uskonnon vapauteen. Ihmisoikeuksissa on kyse kuitenkin jokaisen päivittäiseen elämän vaikuttavista oikeuksista, kuten oikeudesta riittävään toimeentuloon, oikeudesta koulutukseen ja oikeudesta terveyteen.
  • Kehittyvissä maissa, missä suuri osa ihmisistä kamppailee jokapäiväisen toimeentulonsa puolesta, monet ihmisoikeuspuolustajat taistelevat juuri näiden oikeuksien puolesta.
  • Vastuuviikon tarkoitus on saada ihmiset pohtimaan, kyselemään ja arvioimaan omaa elämäntapaansa suhteessa maailman tilaan.

Lue lisää Vastuuviikosta.

Mitä ajatuksia tämä juttu herätti?
Anna jutusta palautetta toimitukselle

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä