Marko Eronen on viihtynyt Hailuodon kirkkokuorossa jo 11 vuotta.

Tenori kaipaa laulukaveria

10.10.19

Kun Marko Eronen kajauttaa äänensä kuuluville Hailuodon kirkkokuorossa, se kuuluu. Yksittäisen tenorin laulu kun erottuu sopraanovaltaisessa kuorossa. Löytyisikö kuoroon joku toinenkin tenori tai vaikka basso?


Marita Ahlgren Marita Ahlgren

Hailuotoon kotiutuneen Marko Erosen asuinpaikka on välillä vaihtunut, mutta yksi asia on seurannut mukana. Hän on aina hakeutunut laulamaan paikalliseen kirkkokuoroon.

– Kirkkokuorossa mukanaolo tuo yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä on myös hyvä tapa pitää yllä laulutaitoa, sillä vetäjät ovat aina musiikin ammattilaisia.

Hailuodon kirkkokuorossa Eronen on ollut mukana koko saarella asumisensa ajan eli 11 vuotta. Suurimman osan ajasta hän on ollut porukan ainoa mies.

Tämä aiheuttaa omat haasteensa. Yhden tenorin ääni erottuu helposti joukosta, kun suurin osa yhdestätoista laulajasta on sopraanoja. Poissaolojen varallekin kannattaisi olla paikkaaja.

– Ainakin yksi toinen tenori olisi hyvä saada mukaan, samoin pari bassoa, Eronen miettii.

Hailuodon kirkkokuoro harjoittelee torstai-iltaisin ja esiintyy lähinnä jumalanpalveluksissa, kymmenisen kertaa vuodessa.

Marko Erosen sai aikanaan musiikin pariin yläkoulun musiikinopettaja, joka tutustutti monenlaiseen musiikkiin. Eronen omaksui lavean musiikkimaun, josta kielii haastatteluhetkellä myös hänen pukeutumisensa: päällä on Bach 2020 –produktion t-paita ja huppari, jonka selkämystä koristaa reggaemusiikkia soittavan, haaparantalaisen The Meänlandin logo.

Pisimpään, parikymmentä vuotta, Marko Eronen on ollut Tuiran kamarikuorossa. Kirkkokuorojen lauluissa viehättää historia, sillä monet lauluista ovat vanhoja.

– Se ikiaikaisuus vaan kolahtaa minuun, Eronen hymyilee.

Anna palautetta jutusta

Seurakuntaan kiinni kasvaneet

Lue lisää aiheesta:

Hailuodon seurakunta Ihmiset ja elämä