Usko löytöretkeilijää: mahdottomankin kuuloisia unelmia kannattaa tavoitella

4.10.19

Ole rohkea. Ajattele luovasti. Älä luovuta ensimmäisen ei-vastauksen kuultuasi. Tässä muutama vinkki tavoitteisiin pääsemiseksi Patrick Degermanilta. Hän on löytöretkeilijä ja seikkailija, joka on tavoitellut unelmiaan kaikilla mantereilla.


Minna Kolistaja Elsi Salovaara, Minna Kolistaja

Tavoitteisiin pääseminen voi joskus vaatia askelta tutun ja normaalin ulkopuolelle.  Sen tietää Patrick ”Pata” Degerman, ammatiltaan löytöretkeilijä.

Degerman kannustaa ihmisiä huomaamaan, että omia unelmia kannattaa tavoitella. Hän itse on kiivennyt noin 200 vuorelle, ollut mukana viidessä Etelämantereelle suuntautuneessa retkikunnassa ja tehnyt kymmeniä reissuja paitsi Grönlantiin, Alaskaan ja Huippuvuorille sekä esimerkiksi Borneon viidakoihin ja Amazonasille.

Retkikunnista yhdeksän on suuntautunut tutkimattomille alueille.

Degerman on liikkunut monenlaisissa ääriolosuhteissa ja tottunut ratkomaan monenlaisia ongelmia. Tavoitteisiin on mahdollista päästä, hän sanoo ja listaa muutamia pointteja vinkiksi: Ole rohkea. Ajattele luovasti. Älä luovuta ensimmäisen ei-vastauksen kuultuasi.

Reissussa lähimpään lääkäriin voi olla 4000 kilometriä. Siksi esimerkiksi haavan ompeleminen on hyvä osata itse. Helsinkiläisestä sairaalasta Degerman tavoitti kirurgin taitoa opettamaan. Tikkaamista harjoiteltiin aluksi appelsiineilla.

 

Degermanin mukaan tavoitteen saavuttamisen tiellä on usein esteitä, jotka ovat lopulta vain oman mielemme tuotosta.

Hän itse on ottanut käyttöön power hourin – ”voimatunnin”, jonka aikana hän antaa itselleen luvan heittää auktoriteettipelon romukoppaan ja kysyä tarvitsemaansa keneltä tahansa.

Tällä metodilla Degerman päätyi löytöretkeilyuransa alkuaikoina helsinkiläisen sairaalan kirurgien taukotilaan etsimään kirurgia, joka voisi opettaa haavan ompelua. Turha varmaan sanoakaan, että kirurgi löytyi. Uskomatonta kyllä löytyi myös elävä ihminen, joka antoi luvan harjoitella tikkaamista itseensä. 

Degermania kiehtovat paikat, joissa kukaan ei ole aikaisemmin käynyt.

 

– Vaikka ideasi tuntuisi aluksi mahdottomalta, hyppää ulos mukavuusalueeltasi ja mieti uudenlaisia tapoja edetä kohti tavoitettasi, Degerman kannustaa.

Esimerkiksi luovasta ajattelusta voisi ottaa vaikkapa erään kerran, kun Degerman mietti vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin kanssa, onko maapallolla paikkoja, joissa kukaan ei ole käynyt.

Kohteen etsintä keskitettiin maailman kylmimpään, tuulisimpaan ja kuivimpaan mantereeseen. Etelämanner on noin 38 kertaa Suomea isompi alue. Sieltä on suhteellisen helppo löytää paikka, jossa kukaan ei koskaan aiemmin ole käynyt, miehet päättelivät.

Odotettua vaikeampi oli löytää karttaa. Kartta oli kuitenkin välttämätön jo siksikin, että miehiä kuljettavalle lentokoneelle oli pystyttävä osoittamaan täsmällinen paikka, jonne jättää miehet ja josta hakea heidät pois.

Degerman kertoo luennollaan kartan etsimisestä hauskasti ja yksityiskohtaisesti. Tässä pitkä tarina lyhyesti: tärkeässä roolissa oli lopulta eräs vanha amerikkalainen herra, jonka naapurissa Degerman joskus asunut oli USA:ssa asunut. Mies oli kiinnostunut kartoista – ja sattumoisin vielä entinen Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n työntekijä. Ellsworth Mountainsin kartta tuli melkeinpä paluupostissa.

Syvän yhteistyön syntymiseen vaaditaan vähän enemmän kuin se että poiketaan porukalla kahvilla, Degerman tietää. Hän on tutkinut tiimiytymistä Etelämantereella muun muassa Nasan työntekijöiden kanssa.

 

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös tiimityötä. Degerman on käytännössä kokenut tiimin merkityksen monenlaisissa ääriolosuhteissa maapallon napa-alueilla ja viidakoissa.

– Reissussa uskallat ottaa askeleen kohti vaaraa jos tiedät, että tiimi seisoo ihan siinä takanasi. Pystysuoraa vuorenseinämää kiivetessä kumppaneihin on voitava luottaa ehdoitta.

Harva meistä koskaan kiipeää vuorelle, mutta Degermanin ajatukset tiimityöstä ja tiimiyttämisestä saavat joka vuosi vastaanottavaisia kuulijoita luennoilla, joita hän pitää yli sata vuodessa. 25. syyskuuta hän puhuinoin 500 kuulijalle Oulun hiippakuntapäivillä.

Ääriolosuhteissa energiankulutus voi olla 9000–11000 kaloria päivässä. Rasvassa on paljon energiaa. Niinpä lounaaksi voi olla vaikkapa voista, oliiviöljystä, vesitilkasta ja pienestä rippusesta pastaa keitetty annos. Toisinaan reissuissa syödään voita paksuina siivuina. Ja voi suklaan päällä on tosi hyvää, Degerman väittää.

 

Lumiaallot voivat vaikeuttaa matkantekoa. Esimerkiksi hiihtäminen ja lentokoneella laskeutuminen vaikeutuvat tällaisten sastrugien takia.

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Yleinen