Nykyinen kirkolliskokous on koolla viimeistä kertaa 4.-8. marraskuuta Turussa.

Kirkolliskokousvaalien ehdokkaita etsitään nyt

7.11.19

Helmikuussa käytävissä vaaleissa maallikkoehdokkaaksi voivat ryhtyä kaikki täysi-ikäiset ja ripiltä päässeet evankelisluterilaisen kirkon jäsenet, jotka eivät ole vajaavaltaisia.


Elsi Salovaara Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustovaalit järjestetään 11. helmikuuta. Molempien vaalien ehdokasasettelu päättyy 15. marraskuuta kello 16. Tuolloin vaaliasiakirjat on toimitettava oman hiippakunnan tuomiokapituliin.

Pappisehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, jonka perustamiseen tarvitaan vähintään kolme äänioikeutettua pappia. Maallikkoehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä.

Koska valitsijayhdistykset voivat tulostaa tarvittavat materiaalit nykyisin itse verkosta, eikä niitä tarvitse tilata tuomiokapitulista, esimerkiksi Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ei tiedetä, montako listaa on tulossa.

Oulun hiippakunnasta valitaan yksi pappi aiempaa enemmän

Kirkolliskokous käyttää korkeinta valtaa evankelisluterilaisessa kirkossa käsitellen kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Nykyinen kirkolliskokous on päättänyt muun muassa kummien määrästä ja kirkon avioliittokäsityksestä.

Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa. Oulun hiippakunnasta edustajia on 13, kahdeksan maallikkoedustajaa ja viisi pappisedustajaa.

Paikat jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa. Vuoden 2016 vaaleista Oulun hiippakunnasta valittiin pappisedustajia neljä, tällä kertaa viisi. Maallikkoedustajien määrä ei muutu.

Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit.Maallikkoedustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.

Hiippakuntavaltuustoihin valitaan jokaisessa hiippakunnassa 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. Yhden maallikkojäsenen niin kirkolliskokoukseen kuin hiippakuntavaltuustoon valitsee Saamelaiskäräjät.

Maallikkovaaleissa puolueista esillä on ainoastaan Keskusta

Maallikoista ehdolle voivat asettua kaikki, jotka ovat vaalikelpoisia seurakunnan luottamustoimeen, käytännössä siis täysi-ikäiset ja konfirmoidut eli ripiltä päässeet kirkon jäsenet, jotka eivät ole vajaavaltaisia. Myös seurakunnan palveluksessa olevat − pappeja lukuun ottamatta − voivat olla ehdokkaina.

Maallikoista Keskustan ja sitoutumattomien Kirkko keskellä arkea -lista sai läpi neljä edustajaa ja Kristillisten arvojen puolesta kaksi. Tulkaa kaikki / Elävä seurakunta lähellä ihmistä -lista sai läpi yhden edustajan, samoin kuin Pohjantähden alla -lista, jossa oli lappilaisia keskustalaisia ja sitoutumattomia ehdokkaita. Kokoomuksen ehdokaslistalla äänet eivät riittäneet läpimenoon.

Kaikki nämä listat kokoomusta lukuun ottamatta ovat asettamassa ehdokkaita myös helmikuun vaaleihin. Rauhan Tervehdyksen toimituksen saamien tietojen mukaan kokoomustaustaisia ehdokkaita on menossa ainakin Tulkaa kaikki / Elävä seurakunta lähellä ihmistä -listalle.

Pappisvaaleihin on tulossa ainakin yksi uusi lista

Rauhan Tervehdyksen toimituksen saamien tietojen mukaan pappisedustajien vaalissa on ainakin yksi uusi ehdokaslista, nimeltään Kansankirkon keskellä. Listan kuvaillaan painottavan sovittelevien ratkaisujen etsimistä ja yhteyden rakentamista. Kansankirkon keskellä -valitsijayhdistys on mukana niin kirkolliskokous- kuin hiippakuntavaalissa.

Neljä vuotta sitten pidetyissä vaaleissa pappisehdokkaita asettaneet kolme listaa olivat: Kansankirkon rakentajat, Tunnustuksellinen, Mahdollisuuksien kirkko. Mahdollisuuksien kirkko sai läpi kaksi pappia, Tunnustukselliset ja Kansankirkon rakentajat molemmat yhden.

 

Kysy, kommentoi ja anna palautetta täällä

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Seurakunnat