Kuva: btf

Kolumni: Usko on muutosvoima

11.11.19

Jos on tottunut siihen, että auktoriteetti kertoo, kuinka tulee ajatella tai uskoa, voi olla pelottavaa heittäytyä, toteaa Nuusa Niskala.


Huomasin muutama vuosi sitten uutuuskirjojen hyllyssä silloin vastikään suomennetun Marcus J. Borgin kirjan Kristinuskon sydän, uudelleen löydetty usko. Sen esipuheen oli kirjoittanut jo eläkkeelle jäänyt piispa Wille Riekkinen.

Borgin kirjan keskeisin väite on se, että on olemassa vanha ja uusi paradigma, tapa, jolla ymmärtää kristinuskon totuuksia. Yksinkertaisimmassa muodossaan tämä tarkoittaa, että vanha pyrkii kirjaimelliseen raamatuntulkintaan ja uusi avaa tilaa useammille tavoille tulkita.

Eihän tässä ajatuksessa pitäisi olla mitään uutta tai mullistavaa, ajattelin kirjan luettuani. Kirjaimellinen raamatuntulkinta on verrattain uusi, puhdasoppisuuden ajalta peräisin oleva tapa tulkita Raamattua ja Lutherkin antoi lukuohjeen: Se, mikä ajaa Kristusta.

Silti Borgin kirjasta ja raamatuntulkinnoista keskustellaan. Mikä on se asia, joka oikeasti siis kaihertaa? Luulen, että se on epävarmuuden sietokyky. Kysymys on halusta pysyä ja sen vastinparista, liikkeestä.

Borg on sitä mieltä, että kristinusko on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen muutosvoima. Että se on ”Jumalan kanssa kulkemista, rakkauden osoittamista ja oikeudenmukaisuuden edistämistä”.

Liike on harvoin suoraviivaista ja yhdessä toisten kanssa kulkeminen vielä vähemmän. On mutkia, haasteita, takapakkia, kiertopolkuja. Vaatteet menevät likaisiksi ja jalkoja särkee.

Kirkko on muutakin kuin samanmielisten kultapossukerho.

Nuusa Niskala

 

Jos on tottunut siihen, että auktoriteetti kertoo, kuinka tulee ajatella tai uskoa, voi olla pelottavaa heittäytyä prosessiin yhdessä muiden kanssa. Etsimiseen, kysymiseen, ihmettelyyn, epävarmuuteen. Se voi tuntua jopa kaoottiselta. Silti: Ihmeet ja kasvu harvoin tapahtuvat kotitantereilla ja mukavuusalueilla.

Uskon, että Jumalan olemus on yllättävä, rajoja rikkova rakkaus ja kirkko on muutakin kuin samanmielisten kultapossukerho. Sen täytyy olla. Muuten olemme pienentäneet Jumalan omaan tulitikkurasiaamme sopivaksi.

Kirjoittaja on Haukiputaan seurakuntapastori

Kysy, kommentoi ja anna palautetta

 

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Näkemyksiä