Kirkkobongari Paavo Kotkavaara ihailee muun muassa Kiimingin kirkkorakennusta, jonka pääovelta hän kuvasi kiiminkiläisten kellotapulin.

Kirkkobongarin hurja urakka päätöksessä

14.11.19

Kaikki Suomen kirkot kuvannut kempeleläinen Paavo Kotkavaara miettii jo Ruotsin kirkkojen kuvaamista.


Riitta Hirvonen Kuvat Paavo Kotkavaarasta Riitta Hirvonen, kuvat kirkoista Paavo Kotkavaara

Päivämäärä 9.6.2019 pysyy kempeleläisen Paavo Kotkavaaran mielessä pitkään. Kesäinen päivä oli hänen syntymäpäivänsä mutta ajankohdan ikimuistoisuus ei niinkään liittynyt siihen.

Tuona päivänä päättyi hänen monivuotinen, vuonna 2006 alkanut urakkansa: Suomen kirkkojen kuvaaminen. Kun viimeinenkin kirkko oli kuvattu kesäkuisena sunnuntaina, kello näytti aikaa 19:17. Kuvaajan olo oli hetken aikaa hieman tyhjä.

Viimeistä kuvaa ottaessaan Kotkavaara seisoi Helsingin Karunan kirkon pihamaalla Seurasaaressa.
Kirkkobongarin, Tyrnävällä työskentelevän metallimies Kotkavaaran kotikoneen tiedostoissa on nyt valokuvia kaikista Suomen 950 kirkosta – niin ulkoa kuin sisältä.

Kuvattavina olivat myös yksityishenkilöiden kirkot

Kuvia pyhätöistä kertyi hurja määrä, sillä Kotkavaara kuvasi kirkkoja eri ilmansuunnista ja kulmista.
– Viidesosa kaikesta materiaalista on mennyt roskakoriin, jäljelle on jäänyt 53 715 kuvaa, harrastelijakuvaaja hämmästyttää kokoelmansa laajuudella.

Hän ei kuvannut vain seurakunnan omistamia Herran huoneita, vaan myös yksityisomistuksessa olevia kirkkoja sekä rauniokirkkoja. Yksi kauneimmista kuvakohteista löytyi Uudenkaupungin saaristosta. Putsaaren piilokirkko sijaitsee metsän keskellä syvässä kalliorotkossa.

Päätös kaikkien Suomen kirkkojen kuvaamisesta syntyi Kotkavaaran mielessä kesällä 2006 Revonlahden puisessa ristikirkossa. Perfektionistiksi itseään kuvaileva kempeleläinen päätteli Revonlahdella, ettei ole oikeastaan syytä, miksi hän ei kuvaisi kaikkia kirkkoja.

Kappelit hän päätti jättää kuvaamatta. Kellotapulit hän filmasi, koska näki, että ne ovat joskus jopa kauniimpia kuin varsinaiset kirkkorakennukset.

Pelkällä täydellisyyden tavoittelulla suururakka ei selity.

– Vanhojen puu- ja kivikirkkojen arkkitehtuuri kiinnostaa minua. Modernien kirkkorakennusten ei niinkään, mutta toki olen kuvauskeikoillani saanut yllättyä iloisesti siitä, miten kaunis myös uusiaikainen kirkko voi olla sisältä, Kotkavaara selvittää.

Yksityisomistuksessa oleva Kosken kartanokirkko on Paavo Kotkavaaran mielestä yksi kauneimpia kirkkoja Suomessa.

Viimeiseksi kuvaaja kuvasi Helsingin kirkot

Yksi mieluisan yllätyksen aiheuttaneista moderneista kirkoista oli Jyväskylän Kuokkalan kirkko, jota onkin kuvailtu uniikiksi taideteokseksi.

Kotkavaaran mielestä myös Kempeleen Kirkonmäelle 1993 rakennettu Pyhän Kolminaisuuden kirkko on sisältäpäin kaunis, vaikka pitäjän vanha kirkko on pyhättöbongarille ylivoimainen kauneudessaan.

Viimeisien kuvien joukossa ei ollut vain Seurasaaren kirkko Helsingissä vaan kaikki pääkaupungin 53 kirkkoa. Helsingin temppelit eivät jääneet sattumalta loppupäähän kuvausurakkaa.

– Helsinki on niin syrjässä, mies vinoilee.

– Kuvaus oli kaupungissa osittain perin työlästä, kun parkkipaikan löytäminen kirkon läheisyydestä oli hankalaa. Aikaa kului, Kotkavaara kertoilee viime kesän kokemuksiaan.

Inarin Pielpajärven kirkko sijaitsee noin kymmenen kilometrin patikkamatkan päässä. Kotkavaara tykkää patikoida ja reittiä kirkolle hän kuvaa todella kauniiksi.

Saaristokirkkojen kuvaus vaati erityissuunnittelua

Vaivannäköä Kotkavaara ei sinänsä ole vieroksunut valokuvia ottaessaan.

Kun hän kuvasi Turun saariston kirkkoja – muun muassa Utön majakkakirkkoa – yhteen sovitettavana olivat kirkkojen aukioloajat ja lauttojen aikataulut. Jokaiseen kohteeseen hän ei päässyt julkisella kyydillä aikataulujen mukaisesti, vaan Kotkavaaran piti tilata muutaman kerran yksityinen venekyyti perille.

Jotta kuvaukset saaristossa onnistuivat, vaati se välillä yöpymistä teltassa. Teltta oli helppo laittaa kasaan, kun edessä oli varhainen aamulähtö.

Silloin tällöin kuvaajan aikataulu on ollut niin kiireinen, että ehtiäkseen seuraavaan paikkaan hänen on pitänyt juosta.
Ahvenanmaalla kirkkobongarilla vierähti aikaa, sillä saariryhmässä on peräti 19 kirkkoa.

Oma kokemuksensa liittyy kuvien ottamiseen Riihimäen varuskuntakirkossa, joka on valmistunut vuonna 1915 venäläisen varuskunnan ortodoksiseksi sotilaskirkoksi.

Yksityisomistuksessa olevien kirkkojen, kuten Paavo Väyrysen kirkon kuvaaminen Keminmaan Pohjanrannan tilalla, ei ollut ongelmallista, Kotkavaara kertoo.

Utön majakkakirkko on kaunis sisältä.

Ajamattomia isompia maanteitä vain vähän

Kotkavaara ja silloin tällöin kuvausretkille osallistunut puoliso eivät ole kulkeneet kirkkojen perässä vain autolla.
Kaksikko on liikkunut pyörillä vuosien varrella useat kerrat pitkin Suomea saadakseen kuvat otettua. Juuri liikunta onkin innostanut puolison mukaan Kotkavaaran harrastukseen.

Kotkavaara on kirkkokuvien vuoksi ajanut Suomen teitä niin ristiin rastiin, ettei ajamattomia isompia maanteitä juuri ole.

– Itsekseni olen tehnyt kymmenisen 300–500 kilometrin pituista kuvausreissua polkupyörällä.

Käytettyjä tunteja harrastuksensa eteen Kotkavaara ei ole laskenut. Niin sanottua ylimääräistäkin aikaa on vierähtänyt, koska perfektionisti ei voi hyväksyä lopulliseen kokoelmaansa huonoja kuvia. Vasta kotikoneen näyttö on saattanut paljastaa otettujen kuvien huonon laadun, ja Kotkavaara on halunnut lähteä ottamaan uusia kuvia aiemmin bongatusta kohteesta.

Muun muassa Inkoon harmaakivikirkon kuvaamisen hän suunnittelee uusivansa, sillä edelliskerralla valokuvausta hankaloitti käynnissä ollut ikkunaremontti.

Keuruun vanha kirkko kuuluu Suomen kauneimpien kirkkojen kärkeen, kertoo oman näkemyksensä kirkkobongari. Vanha kirkko 1700-luvulta on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan.

Myös faktat kirkoista kiinnostavat

Kotkavaara ei ole vain kuvannut Suomen kirkot, vaan hän on myös perehtynyt niiden taustoihin, kuten rakennusvuosiin. Kaikki tieto on hyvässä järjestyksessä miehen kotona. Tietoa on sähköisessä muodossa koneella, mutta myös viidessä eri kansiossa paperiversioina.

Kun tämä kaikki on nyt tehty, ei liene ihme, että bongari puhuu tyhjästä olosta. Tunnelmaa on kohentanut Kotkavaaran mielessä syntynyt idea Ruotsin kirkkojen kuvaamisesta.

– Pohjois-Ruotsin kirkot on jo kuvattu aiemmilla matkoilla, hän paljastaa.

– Toisaalta pelottaa ajatus, miten paljon sellainen urakka tulisi maksamaan, mies pohtii.

Kun Kotkavaaralta kysyy, minkä Oulun seudulla sijaitsevan kirkon pihamaalla hän haluaa tulla kuvatuksi Rauhan Tervehdykseen, vastaus on Kiimingin punainen puukirkko.

– Kempeleen vanha kirkko olisi ollut ykkösvaihtoehtoni – kauniimpaa kirkkoa en voisi ajatella – mutta koska se on remontissa, valitsen Kiimingin kirkon henkilökohtaisesta syystä.

Kotkavaaran ja hänen puolisonsa liitto siunataan Kiiminkijoen läheisyydessä sijaitsevassa ristikirkossa, jonka sisätiloja kaunistavat Mikael Toppeliuksen maalaukset.

Kotkavaaran haastatteluun valitut kirkkokuvat ovat hänen itsensä valitsemia. Perusteluna ovat kirkkorakennusten kauneus tai jokin muu erityisyys niissä.

Helsingin Seurasaaressa sijaitsevassa Karunan kirkossa Paavo Kotkavaaran kuvausurakka lopulta päättyi viime kesänä.
Urakka on ollut valtaisa, kun Paavo Kotkavaara on tallentanut koneelleen valokuvia ja faktoja kaikista Suomen kirkoista.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kiimingin seurakunta Yleinen