Lempäälän seurakunnassa pastorina työskentelevä Leena Sorsa työskenteli aiemmin Kirkon tutkimuskeskuksessa. Sorsa on väitellyt uskonnonvapaudesta ja kirkon ja valtion suhteista.

Yhdenvertaisuus ennen kaikkea

14.11.19

Minusta kristityt voisivat kantaa enemmän vastuuta vähemmistöjen – myös uskonnottomien oikeuksien toteutumisesta, sanoo tutkija, pastori Leena Sorsa, joka on perehtynyt laajasti kirkon ja valtion suhteisiin.


Riitta Hirvonen Kirkontorni Juuso Haarala / Leena Sorsan kuva Sonja Meskanen

Julkisuudessa – eritoten sosiaalisessa mediassa – on käyty viime perjantaista saakka keskustelua eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuoreesta linjauksesta. Sen mukaan koulun yhteistä, kaikille oppilaille yhteistä joulujuhlaa, ei voida järjestää kirkossa.

Apulaisoikeusasiamiehen perustelujen mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee olla lain mukaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.

Linjauksen jälkeen keskustelu ajautui nopeasti kiihdytyskaistalle ainakin kirkon sisällä. Se muistutti monia jokakeväisestä suvivirsikeskustelusta: kuuluko laulu enää koulujen kevätjuhlaan?

 

Nyt pitää jaksaa keskustella

Uskonnonvapaudesta sekä kirkon ja valtion suhteista väitöskirjan tehnyt pastori-tutkija Leena Sorsa ei hämmästele sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnutaan käyvän vähän väliä uskonnonvapautta sivuavaa sananvaihtoa.

– Keskustelu on niin kauan tarpeellista, kunnes pelisäännöt koulun ja kirkon välillä ovat selvät ja kunnes oppilaiden yhdenvertaisuus on taattu. Kun epäselvyydet tulevat esille, niihin puututaan ja lopulta se koituu kaikkien osapuolien, myös kirkon hyväksi.

– Juuri yhdenvertaisuuden vuoksi sekä syrjinnän estämisen lähtökohdista on hyvä, että aiheesta puhutaan.

Sorsan mukaan erityisesti koulun kuuluu vaalia oppilaiden yhdenvertaisuutta viimeiseen asti ja siksi tulevaisuuteen on hyvä katsoa nimenomaan yhdenvertaisuus edellä.

– Koulu, kuten myös Puolustusvoimat ja tuomioistuin, ovat keskeisiä yhdenvertaisuuden rakentajia suomalaisessa yhteiskunnassa, hän toteaa.

 

Myönteinen asenne katsomuksiin on tärkeää

Kirkon tutkimuskeskuksessa tutkijana vuosina 2014–2017 työskennellyt Sorsa näkee välttämättömänä, että kaikkien katsomusten tasa-arvo turvataan suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa uskonnollinen moninaisuus näkyy jo katukuvassa.

Minusta kristityt voisivat kantaa nyt enemmän vastuuta vähemmistöjen – myös uskonnottomien oikeuksien toteutumisesta.

 

– Minusta kristityt voisivat kantaa nyt enemmän vastuuta vähemmistöjen – myös uskonnottomien oikeuksien toteutumisesta. Uskonnonvapaus on aina kaksisuuntainen: oikeus uskoa ja olla uskomatta, oikeus kuulua ja olla kuulumatta. Kukaan ei voi vain vaatia uskonnonvapautta oikeutena itselleen, mutta jättää kantamatta vastuuta toisten oikeuksien turvaamisesta.

Sorsa muistuttaa Jeesuksen opettamasta kultaisesta säännöstä, jonka mukaan ”kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”.

– Jos kirkko ja kristityt haluavat, että heidän vakaumustaan kunnioitetaan, heidän on myös kunnioitettava muiden näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivat omista.

Sorsan mielestä julkisuuteen nousseissa keskusteluissa on ehkä ennen kaikkea kyse siitä, että kirkon ja koulun yhteisiä pelisääntöjä täytyy nyt paikallisesti tarkentaa, jos on ollut tapoja, jotka eivät ole noudattaneet yhteistyölle linjattuja pelisääntöjä.

–  Uudenlaiseen yhteistyöhön on Kirkkohallituksen laatimat pelisäännöt, eikä apulaisoikeusasiamiehen linjaus ole niitä muuttanut, Sorsa toteaa.

Uudenlaiseen yhteistyöhön on Kirkkohallituksen laatimat pelisäännöt, eikä apulaisoikeusasiamiehen linjaus ole niitä muuttanut.

 

Enemmistön kuuluu huolehtia vähemmistön oikeuksista

Sorsan mukaan keskusteluissa, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen, on tärkeää korostaa myönteistä asennetta erilaisiin katsomuksiin. Hän korostaa, että enemmistön on aina puolustettava vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan.

– Tällä hetkellä luterilainen kirkko on Suomessa enemmistön asemassa.

Vaikka luterilainen kirkko on enemmistökirkko, kertovat tilastot mahdollisesta muutoksesta tulevaisuudessa.

–  Jos kirkosta eroamiset jatkuvat, on Suomen luterilaisella kirkolla tulevaisuudessa vähemmistökirkon osa, Sorsa toteaa, ja painottaa, ettei toteamuksellaan halua kuulostaa pessimistiseltä tulevaisuuden maalaajalta.

– Tulevaisuuteen katsominen ei ole yksinkertaista.

Sorsan toteamus liittyy Kirkon tutkimuskeskuksen skenaarioon kirkkoon kuulumisesta. Ennustettavissa on, että nykykehityksen edetessä vuonna 2037 jäsenmäärä putoaa valtakunnallisesti alle 50 prosentin. Silloin kirkolla on käsillä vähemmistökirkon osa. Tällainen kirkko saattaa tarvita rinnalleen puolestapuhujia ja yhdenvertaisuuden vaatijoita, Sorsa sanoo.

 

Vaatimalla kirkko ei saavuta merkityksellistä roolia

Leena Sorsa ei pelkäisi kirkon tulevaisuuden puolesta. Se on, mikä se on, hän sanoo.

– Voimalla ja vaatimuksilla kirkko ei voi edellyttää itselleen mitään tiettyä roolia yhteiskunnassa. Sen sijaan kirkko itse voi rakentaa merkityksellisyyttään yhteiskunnassa.

Kirkko itse voi rakentaa merkityksellisyyttään yhteiskunnassa.

 

Sorsan mielestä viimepäivien vilkas joulujuhlakeskustelu kertoo myös siitä, että uskonnolla on yhä tärkeä rooli Suomessa.

–  Keskusteluttaako ihmisiä verotuskaan yhtä paljon kuin Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlissa tai koululaisten kevät- ja joulukirkot, hän heittää.

– Ajattelen, että kirkossa saatetaan pelätä turhaan oikeuden toteutumista vartioivien virkamiesten linjauksia. Kirkon sisällä ei pitäisi mennä mukaan kiihkeään tulkintaan siitä, että ”aina kristittyjä syrjitään”. Sen sijaan minusta pitäisi varsin nöyrästi lukea apulaisoikeusasiamiehen päätöstä ja ottaa se vakavasti.

Sorsa muistuttaa, ettei apulaisoikeusasiamies kieltänyt perjantaina annetussa linjauksessa joulukirkon järjestämistä, mikäli se on asianmukaisesti toteutettu muun muassa huolehtimalla siitä, että samanaikaisesti kirkossakäynnille on tarjolla vaihtoehtoinen ohjelma.

– Kristittyjen perheiden lapsilla on näin jatkossakin mahdollisuus osallistua joulukirkkoon. Se oikeus on taattu lainsäätäjän puolelta.

Leena Sorsa kirjoitti vuonna 2018 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisun Uskonnolliset tavat ja julkinen tila Suomessa. Teos on luettavissa verkkojulkaisuna.

Jou­lu­kirk­ko­ja voi­daan jär­jes­tää kou­lu­lai­sil­le, kun­han ky­sees­sä ei ole koko kou­lun yh­tei­nen juh­la ja kun­han ti­lai­suu­des­ta on sel­ke­äs­ti vies­tit­ty van­hem­mil­le sekä op­pi­lail­le. (Kuva: Juuso Haarala)

=> Kysy ja kommentoi aihetta täällä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko