Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 8.12.

5.12.19

Jeesuksen odottaminen
luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta.


Mitä odotat?

”Jeesus tulee, oletko valmis?” Maanteiden varsilla näkyy sähkö- ja puhelinpylväisiin liimattuina kyseisellä tekstillä varustettuja mainoksia. Ne ovat yleensä jo pahasti luonnonvoimien ja ajan hampaan haalistamia. Kuuluvatko nuo kyltit vain lankapuhelinten aikakauteen?

Kauan on Jeesuksen toista tulemusta odotettukin. Sitä odotti jo Aadamista laskien seitsemännen sukupolven edustaja Henok. Raamatun Juudaksen kirjeessä kerrotaan, miten Henok oli muinoin ennustanut Herran kunniakkaan tulemisen pyhiensä kanssa. Nykyään odotetaan ilmastokatastrofia, palkkapäivää ja veronkorotuksia. Suomalaisten suurin unelma olisi lottovoiton saapuminen omalle pankkitilille. Jeesuksen paluusta ei juurikaan unelmoida. Sen suhteen olemme nukuksissa. Tapahtumana se tulee ylittämään uutiskynnyksen, oli sitten hereillä tai ei.

Raamattu kehottaa meitä valvomaan, olemaan hereillä. Mediassa lääkärit ovat huolissaan päinvastaisesta. Nykyään saamme liian vähän unta, olemme stressaantuneita ja valvomme liian myöhään. Uni kaikkoaa silmistämme, kun pelkäämme tulevaa päivää ja kehityskeskusteluja. Jeesuksen odottaminen luo sitä vastoin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sitä saamme odottaa niin innokkaasti, että nukumme yömme levollisesti.

Jeesuksen esittämä vertaus onnistuu jälleen yllättämään. Herra tulee kotiinsa, löytää palvelijansa valveilla ja valmiina työhön, mutta ryhtyykin itse palvelemaan palvelijoitaan. Herra vyöttää hienon liehuvan pukunsa, jotta työn edellyttämät liikkeet mahdollistuvat. Palvelijat kutsutaan juhlapöytään palveltaviksi.

Raamattu kehottaa meitä tarkkailemaan hengellistä tilaamme. Vaellammeko sitä tietä, joka johtaa hyvään päätepisteeseen, vai kulutammeko elämäämme ja itseämme vähemmän tärkeiden askareiden parissa. Toivoa ei kannata unohtaa, eikä kadottaa. Se elää.

Esa Mangeloja
Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti

Sunnuntai 8.12.2019
2. adventtisunnuntai
Psalmi: Ps. 80:15-20
1. lukukappale: Jes. 35:3-6
2. lukukappale: Hepr. 10:35-39
Evankeliumi: Luuk. 12:35-40

 

Kuninkaasi tulee kunniassa
Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla.

 

Ps. 80: 15-20
Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi,
käänny puoleemme ja katso meitä!
  Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,
  taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,
  lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.
Menehtykööt ne uhkaavan katseesi alla,
jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!
  Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi,
  joka on oikealla puolellasi,
  ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.
Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää,
me huudamme sinun nimeäsi.
  Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme,
  anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

Jes. 35: 3-6
Voimistakaa uupuneet kädet,
vahvistakaa horjuvat polvet,
sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät:
”Olkaa lujat, älkää pelätkö.
Tässä on teidän Jumalanne!
Kosto lähestyy,
tilinteon hetki.
Jumala itse tulee ja pelastaa teidät.”
Silloin aukenevat sokeiden silmät
ja kuurojen korvat avautuvat,
rampa hyppii silloin kuin kauris,
mykän kieli laulaa riemuaan.
Lähteitä puhkeaa autiomaahan,
vuolaina virtaavat purot arolla.

Hepr. 10: 35-39
Älkää heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti. Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. Onhan sanottu näin:
– Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa,
niin tulee se, jonka on määrä tulla,
eikä hän viivyttele.
Kun vanhurskas palvelijani uskoo,
hän saa elää,
mutta jos hän luopuu,
en häntä hyväksy.
Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.

Luuk. 12: 35-40
Jeesus sanoo:
”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!
Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko