Itsenäisyys kaipaa uusia lauluja

4.12.19

Moderni itsenäisyysaiheinen virsi puhuu rauhasta, luonnosta ja kiitollisuudesta.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Kun kuoronjohtaja Anna Haanpää-Vesenterän lapsi- ja nuorisokuoroissa ryhdytään harjoittelemaan uutta laulua ohjelmistoon, alkaa ensimmäiseksi yhteinen tekstin lukeminen. Kun treenattavana on vanha virsi, lapset saattavat kysyä, mitä jokin sana tai ilmaisu tarkoittaa.

Itsenäisyyspäivänä jos milloin kirkkokansa ja kuorot laulavat tekstejä, joiden kielikuvat vievät virsien laulajat helposti monen sukupolven taakse. Sun kätes, Herra, voimakkaan -virsi tuli vuoden 1938 suomenkieliseen virsikirjaan.

Mistä löytyisi nykypäivän näkökulmia itsenäisyyteen?

Haanpää-Vesenterä kaipaa laulettavaksi vanhojen virsien ja laulujen rinnalle uutta materiaalia, joka toisi modernin lisän isänmaa-aiheisiin hengellisiin lauluihin.

Tuoreista sanoituksista erityisesti nuoret voisivat tunnistaa oman kysymyksensä ja pohdinnan, jonka kuoronjohtaja on heiltä itseltään kuullut: Onko meidän rauha ikuinen?

– Nuoret aistivat helposti, että maailma on muuttunut. Nuorten ahdistus on lisääntynyt, terapiatyötä lasten parissa ammatikseen tekevä Haanpää-Vesenterä kertoo.

Lasten ja nuorten kuorojen kanssa pitkään työskennellyt Haanpää-Vesenterä tietää, että parhaimmillaan yhteinen laulaminen ja soittaminen merkitsevät lapselle ennen kaikkea juuri turvallisuuden tunteen lisääntymistä.

Itsenäisyys ei ole unohtunut Lisävihkosta

Vuonna 2016 ilmestyneessä virsikirjan Lisävihkossa on vain yksi virsi Itsenäisyyspäivä-otsikon alla. Virressä 918 rukoillaan rauhaa kahdeksalla eri kielellä.

Tämä ei tarkoita, että Lisävihkon tekijät olisivat unohtaneet sellaiset teemat kuin itsenäisyys, kotimaa, isänmaallisuus ja suomalaisuus, sanoo Lisävihkotyöryhmässä sihteerinä työskennellyt pastori Samuli Koivuranta.

Lisävihkotyöryhmän toiveena oli, että samoja virsiä voitaisiin käyttää mahdollisimman monenlaisissa tilanteissa ympäri vuoden.

Siksi Koivurannan mukaan itsenäisyyspäivään sopivia uusia virsiä voi löytää Lisävihkosta muualta kuin perinteisen otsikon alta.

– Kiitos ja kiitollisuus liittyvät olennaisesti itsenäisyyteen, kuten myös rauhan puolesta rukoileminen. Niistä rakentuu helposti yhteys itsenäisyyspäivään.

Rauha-otsikon alla Lisävihkossa on kuusi virttä. Rauhan puolesta rukoileminen on Koivurannalle itselleen tärkeä itsenäisyyspäivän sisältö.

– Käsillä oleva rauhan ajanjakso, jonka oma sukupolveni on voinut kokea, on pisin rauhanaika, mitä Suomi-nimisessä maassa on saatu elää. Se tarkoittaa, ettei rauha ole ollut menneille sukupolville itsestäänselvyys. Tämä muistuttaa rauhanrukouksen tärkeydestä.

Suomessa ei asu vain suomalaisia

Koivurannan mielestä myös luontoon ja luomakuntaan liittyvät virret ovat itsenäisyyspäivän virsiä. Virsi 962 puhuu luomakunnan kärsimyksestä: ”Kuule, Jeesus, huokausta / luomakunnan kärsivän. /

– Eikö tämä virsi pohdi ajankohtaisesti sitä, miten me osaisimme pitää maastamme hyvää huolta.

Koivuranta etsii mielellään itsenäisyyspäivänä laulettaviksi virsiä, joissa näkyy se, ettei Suomessa asu vain suomalaisia.

Kun virressä 918 rukoillaan rauhaa kahdeksalla eri kielellä, välittyy siitä itsenäisen kansakunnan suuri vastuu. Itsenäinen maa näkee vaivaa ja ottaa vastuuta myös toisista.

Lue lisää aiheesta:

Karjasillan seurakunta Näkemyksiä