Kuva: Sakari Yrjö-Koskinen, vaihdettava kuva
Sakari Yrjö-Koskinen kertoo uskovansa siihen, että hyvä kannattaa laittaa elämässä kiertoon.

Oululaisfirma löysi kumppanin diakoniasta

11.12.19

Yritys järjestää jouluaterian, diakonia tuo siihen osallistujat. Diakonian ammattilaiset ovat kiinnostuneita laajentamaan yhteistyötä liike-elämän kanssa.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Riitta Hirvonen .

Ensi lauantaina 14. joulukuuta Oulussa järjestetään harvinaislaatuinen jouluateria. Jouluaterian diakonian asiakkaille – erityisesti lapsiperheille – kustantaa oululainen perheyritys Hongisto Oy.

Liikeyritys ei vain lahjoita varoja Oulun seurakuntayhtymän diakoniatyölle aterian järjestämiseksi, vaan Hongisto hoitaa myös käytännön järjestelyjä, kuten tilan hankkimisen ja tarjottavan ruoan. Kaikki ruokailusta koituvat kulut menevät sen maksettavaksi.

Juuri yrityksen halu olla tapahtumassa mukana alusta loppuun on harvinaislaatuista.

 

Diakonia etsii osallistujat aterialle

Oulun seurakuntien tehtävänä on ollut etsiä jouluaterialle perheitä diakoniatyön piiristä ja niistä verkostoista, joissa lapsi- ja perhetyön diakoniatyöntekijä Kari Rekilä työskentelee. Paikalle odotetaan reilua sataa lasta ja vanhempaa.

Yritysten harrastama hyväntekeväisyys ei ole uusi asia, mutta Rekilä kiittää Hongistoa siitä, että se on täysillä mukana myös suuritöisissä käytännön järjestelyissä.

– Jos kaikki organisointi olisi jäänyt minun tehtäväkseni, vastaukseni yrityksen yhteystyöpyyntöön olisi saattanut olla, että en pysty sellaiseen, Rekilä arvioi.

Sakari Yrjö-Koskinen Hongistosta myöntää, että aikaa järjestelyihin – esimerkiksi tarjoilun sujumiseksi – on kulunut ehkä yllättävänkin paljon, mutta pelkästään rahan lahjoittaminen diakonian käyttöön ei olisi häntä innostanut.

 

”Tämä on minun ajatusmallini”

Eikö lahjoitus olisi kiireiselle yrittäjälle paljon helpompi keino tehdä joulun alla hyväntekeväisyyttä?

– Liiketoiminnan edistämisestä jouluateriassa ei ole kyse, sillä niin paljon tunteja sen onnistumiseksi on kulunut, ja yrittäjän aika on kallista. En ole järjestämässä tapahtumaa löytääkseni uusia asiakkaita vaan laittamassa käytäntöön omia – ja myös yrityksemme – arvoja

– Uskon suuressa määrin hyvän jakamiseen ja siihen, että, mitä enemmän antaa, sitä enemmän voi vastaanottaa. Haluan antaa aikaa enkä vain syytää rahaa. Tämä on minun ajatusmallini ja siihen olen vihkiytynyt. Haluan tavata ihmisiä kasvotusten, olla mukana aterialla heidän kanssaan.

Rekilä tarkisti ennen ”käden puristusta” uudelle yhteistyölle, että tapahtuman ilmoittelussa näkyy tasavertaisesti seurakuntayhtymän logo ja liikeyrityksen tunnus. Näin on ollut.

 

Näkyvä yhteistyö voi vielä oudoksuttaa

Vaikka monet seurakunnat tekevät yritysten kanssa yhteistyötä esimerkiksi jakamalla kaupan ylijäämäruokaa vähävaraisille, ei yhteistyö yritysmaailman kanssa ole arkinen asia kirkon puolella. Seurakunnat ovat tottuneimpia verkostoitumaan järjestöjen kuin liike-elämän edustajien kanssa.

Pieni soittokierros seurakuntiin selvittää, että halukkuutta syventää kanssakäymistä yritysten suuntaan on olemassa – toki asiaa kohtaan tunnetaan myös pelkoa. Rekilä ei olisi asiassa liian varovainen, sillä hänen mukaansa on koko yhteiskunnan, myös yritysten asia kantaa vastuuta esimerkiksi lisääntyneestä eriarvoisuuden ongelmasta.

Kirkkohallituksen diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Tiina Saarela arvioi, että arkuuden ja pelon takana voi olla kirkon puolella halu tehdä asiat oikein ja toimia tasapuolisesti.

Kun yrityksen ottaa mukaan, saattaa työntekijällä syntyä kysymys, voiko julkisia palveluja tarjoava kirkon kaltainen organisaatio ryhtyä näkyväksi kumppaniksi yritystoiminnalle.

– Mikä on ihmisten reaktio, jos seurakunnan logon vieressä on jonkun paikallisen firman logo?

 

Yhteistyö voisi olla myös työllistämistä

Saarela pitää tärkeänä, että diakoniatyössä lisääntyy kaikenlainen yhdessä tekeminen, myös kanssakäyminen yritysten kanssa.

Hän toivoo, ettei yhteys liikemaailmaan perustuisi pelkästään lahjoituksiin, vaan yritykset tekisivät hyvää liike-elämän ehdoin esimerkiksi palkkaamalla rohkeasti osatyökykyisiä, muun muassa mielenterveyskuntoutujia ja vammaisia henkilöitä.

– Yritykset voisivat sisällyttää yhä selkeämmin omaan yhteiskuntavastuuseen myös köyhyyden vähentämisen paikallisesti.

Viime vuoden keväällä Oulun seurakunnat kutsuivat oululaisia yrityksiä ja yhdistyksiä mukaan Yhteisvastuukeräykseen Koulu kaikille -haastekampanjan kautta.

Kampanja ei poikinut runsasta innostusta, vaikka mukaan lähteminen toi näkyvyyttä Rauhan Tervehdyksessä. Seurakunnissa kaavaillaan tästä kokemuksesta huolimatta yhteydenottoja yrityksiin myös ensi keväänä Yhteisvastuukeräyksen aikaan – aiemmasta kokemuksesta monia asioita oppineena.

Haluan antaa aikaa enkä vain syytää rahaa.

Sakari Yrjö-Koskinen

Mitä ajatuksia artikkeli herätti sinussa. Kerro se toimitukselle.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko