5. joulukuuta on kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä. Erityistä päivää vietettiin tänään Karjasillan seurakunnassa kauniisti katetun kahvipöydän ääressä, sillä oli kiitoksen aika.
Moni vapaaehtoinen on toiminut omassa pestissään uskollisesti vuodesta toiseen. Vaikka vapaaehtoistyötä ei tehdä kiitoksen perästä, myönsivät osallistujat, että ”kiitos on aina kiva kuulla”. Lahjapaketteja he eivät odota , mutta työn merkityksestä on tärkeä puhua.
Tässä suhteessa vapaaehtoistyö ei poikkea palkkatyöstä. Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus synnyttää paloa ja motivaatiota omaan tekemiseen vapaaehtoisena.
Myös koulutuksen tarjoaminen on tärkeää monille vapaaehtoisille. Yhä useampi suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja toiminnassa näkyvät tietyt trendit, kuten kertaluonteisten pop up -tempauksien yleistyminen. Näistä suuntauksista olisi kiva kuulla lisää, todettiin Karjasillalla.
Vapaaehtoistyössäkin on ajoittain kiirettä
Diakoniatyöntekijä Sirpa Kemppainen kertoi hänen ja vapaaehtoisten hurjasta pizzatempauksesta isänpäivänä marraskuussa.
– Pyöräytimme kahden ihmisen voimalla 78 pizzaa tunnissa. Tarjoilu sujui, ruokailijat olivat tyytyväisiä.
Rauni Jaara ei ollut mukana pizzatempauksessa mutta hän huolehtii tarjoilusta joka viikko seurakunnan eläkeläisten kerhossa.
– Kun menetin mieheni, oli vaarana, että olisin jäänyt kotiin murheeni kanssa. Seurakunnasta kuitenkin huolehdittiin, että lähdin liikkeelle. Minusta välitettiin, siksi haluan vuorostani kantaa huolta toisista.
– On mukava, kun kalenterissa on meno joka torstai. Enemmänkin voisin tehdä, sillä minulla on aikaa.
Matti Siuruaisen kokemus vapaaehtoistyöstä on samansisältöinen.
Vapaaehtoistyöstä saa aina itse enemmän kuin mitä siinä antaa muille, hän toteaa.
– Neljän seinän sisällä saa olla vaikka kuinka paljon, jos vain ei lähde liikkeelle.
Karjasillalta lähti haaste kaikille tulla kokeilemaan vapaaehtoistyötä.
Tarinoita vapaaehtoistoiminnasta kerrotaan lisää 19. joulukuuta ilmestyvässä Rauhan Tervehdyksessä.
