Puita istutetaan Nyasambassa Tansaniassa.

Ulkoministeriön olisi hyvä huomioida myös uskontojohtajien vaikutusvalta

16.1.20

Kun Afrikassa halutaan kohdata haasteita, kuten väestönkasvun tai ilmastomuutoksen hillitseminen, vuorovaikutus kasvavien kirkkokuntien johtajien kanssa on tärkeää, painottaa Suomen Lähetysseuran Rolf Steffansson.


Riitta Hirvonen Mikko Pyhtilä

Olisiko tästä malliksi Suomen kirkossa rippikoulutyötä tekeville: Kun Tansanian evankelisluterilaisen kirkon johtava piispa Fredrick O. Shoo huomasi Kilimanjaro-vuoren lumien sulavan, oli aika ryhtyä konkreettisiin tekoihin.

Piispan määräyksellä ripille pääsyn ehdoksi tuli hänen alueellaan ilmastoteko, puiden istuttaminen.

Kirkon johtajan raamattuopetuksessa korostuu luomakunnasta huolehtiminen. Perustelut puiden istuttamiselle nousevat Raamatusta, puupiispaksi kutsuttu Shoo opettaa.

Jäätikön sulaminen on Tansaniassa todellinen huoli. Ilmiö koskettaa maan vesi- ja ruokahuoltoa, sillä jäätiköt syöttävät kallisarvoista vettä muun muassa kasteluun. Siksi piispa kiirehti seurakuntalaisiaan ilmastotyöhön.

Ilmastonmuutos on konkreettinen kysymys

Ilmastonmuutos – sana, joka Tansaniassa kääntyy usein konkreettiseksi kysymykseksi, onko ihmisillä ruokaa ja vettä – on yksi kuudesta Afrikkaa koskevasta megatrendistä.
Trendejä määritellään ulkoministeriön tuoreessa Afrikka-selvityksessä.

Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen, muuttoliike, teknologian kehitys ja demokratiakehitys ovat tuttuja ilmiöitä myös Afrikan mantereella työskenteleville suomalaisläheteille ja lähetysjärjestöille, kuten Suomen Lähetysseuralle.

Ulkoministeriön kuuden kehityssuunnan joukossa ei ole mainintaa kirkkojen ja uskontojen vahvasta kasvusta Afrikassa.

 

Ulkoministeriön kuuden kehityssuunnan joukossa ei ole mainintaa kirkkojen ja uskontojen vahvasta kasvusta Afrikassa, Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson huomauttaa.

Hän haluaa täydentää listausta tällä huomautuksella, sillä uskontojen yhteiskunnallinen merkitys on suuri monissa Afrikan maissa.

Kirkko kulkee ruohonjuuritasolla

– Kirkot ja uskonnot vaikuttavat ihmisten arvoihin ja ajatteluun. Kun halutaan kohdata haasteita, kuten väestönkasvun tai ilmastomuutoksen hillitseminen, vuorovaikutus uskontojen johtajien kanssa on tärkeää.

–Yhteistyö heidän kanssaan lisää kehityksen vaikuttavuutta. Kirkoilla on toimintaa joka kylässä. Ne toimivat ruohonjuuritasolla ja saavuttavat siksi ihmisiä, toiminnanjohtaja kertoo.

Tämä tosiasia saattaa unohtua Suomessa.

– Kristinusko kasvaa Afrikassa mutta samaan aikaan hiipuu Euroopassa. Kirkkojen kasvava rooli ja niiden tärkeä arvo yhteiskunnan muutosvoimana toisella mantereella jää siksi helposti meiltä suomalaisilta huomaamatta, Steffansson sanoo.

Lasten määrän rajoittaminen ei ole tabuaihe kirkoissa

Steffansson kertoo kirkkojen osallistumisesta perhesuunnitteluun.

– Kirkot ottavat erittäin vakavasti Jeesuksen kehotuksen välittää sairaista lähimmäisistä. Sairaaloiden ja klinikkojen kautta ainakin luterilaiset ovat huomanneet, että perheet voivat paremmin, jos lasten määrä on pienempi.

On siis aivan tavallista kuulla Tansaniassa, että lasten määrän rajaaminen on raamatullista.

 

– On siis aivan tavallista kuulla Tansaniassa, että lasten määrän rajaaminen on raamatullista, Steffansson sanoo.

Afrikan mantereen kehitystä ovat myös kaupungistuminen ja muuttoliike.

– Kirkoissa halutaan, että ihmiset voisivat jäädä rakentamaan omaa maatansa ja yhteiskuntaansa eivätkä he lähtisi kasvukeskuksiin.

Vaikka Suomessa puhutaan Afrikan mantereen megatrendeistä, paikalliset kirkot eivät käytä samaa ilmaisua.

– Kirkkojen vahvuus on siinä, että ne elävät ihmisten rinnalla. Silloin puhutaan trendien sijaan arkihuolista, joihin etsitään yhdessä arkisia käytäntöjä ratkaisuiksi, Steffansson toteaa.

Kommentoi juttua ja anna palautetta toimitukselle

Liite (pdf): Afrikan megatrendit (Ulkoministeriö, 2019)

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä