Pääkirjoitus: Lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä

14.1.20

Jokainen kokee tarvetta tulla hyväksytyksi ja armahdetuksi, muistuttaa Pekka Tuomikoski.


Pekka Tuomikoski

Kenenhän luokse Jeesus menisi 2020-luvun Oulun seudulla, sen talvisilla teillä ja kaduilla? Ilahtuisiko monista hänen nimessään kokoontuvista? Vai juoksisiko pois itkemään näiden lakeuksien kohtaloa?

Otsikko viittaa tapahtumaan jossa Jeesus kohtasi elämässään kovia kokeneen naisen (Joh. 4). Hän sai naiselta vettä, jota tämä nosti Jaakobin kaivosta. Jeesus puolestaan lupasi naiselle ylimaallista vettä, joka sammuttaa janon ikuisesti. Iloissaan nainen riensi kertomaan Messiaasta muille kyläläisille. Ilosanoma levisi nopeasti. Aika kului kuin siivillä, yhteistä hyvää jaettaessa.

Armon sanoma Jeesuksesta sammuttaa sen janon, jota syntiinlankeemuksen maan ihminen on kokenut historian alkuhämärästä. Tätä armon sanaa kaipaamme kaikki. Jokainen kokee tarvetta tulla hyväksytyksi ja armahdetuksi. Samalla tavoin kuin lapsi kokee tarvetta tulla isänsä ja äitinsä hyväksymäksi, me jokainen kaipaamme iankaikkisen Isän hyväksyntää ja lempeää katsetta.

Juuri tämän vuoksi on seurakuntatyö. Saamme kirkossamme kertoa tästä pyhästä armon sanomasta, jonka Jumala meille lahjoittaa Pojassaan. Usko tarttuu Jumalan lupaukseen armahduksesta ja syntien anteeksiantamuksesta.

Niin, 2020-luvun Oulun seudusta vielä. Uskoisin että Jeesus tapansa mukaan etsisi yhteiskunnan reunamilla olijat ja kutsuisi armovaltakuntaansa. Hän myös vaikuttaa siellä missä kaksi tai kolme on yhdellä koolla hänen nimessään.

Vielä Jeesus murtaa leipää Oulun seudullakin. Sanan ja sakramenttien pyhyys on läsnä. Hyväksyvän Isän katse kiertää jokaisessa armoa janoavassa.

Vielä tapahtuu ihme: Lähteestä ammennetaan, janoinen juo. Hänessä puhkeaa lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.

Kirjoittaja on Limingan seurakunnan kirkkoherra

Anna palautetta pääkirjoituksesta

Lue lisää aiheesta:

Limingan seurakunta Näkemyksiä